Konmaritin puhelimeni

Viikko sitten aloitin puhtaalta pöydältä. En täysin tarkoituksella, mutta silti. Uusi puhelimeni oli tyhjä sovelluksista. Mitkä asensin ensimmäisinä? Mitä en ole viikon aikana kaivannut?

Olen joulukuun ajan kahden työpaikan välissä. Jätin vanhan puhelimeni vanhalle työpöydälleni ja saan seuraavan aloittaessani uudessa työpaikassa tammikuun alussa. Välikuukaudeksi sain kaverilta lainaan iPhonen, joka on vanhempaa mallia kuin edellinen puhelimeni. Tämän seurauksena en voinut asentaa varapuhelimeen vanhan puhelimeni varmuuskopiota.

Jokainen sovellus on siis asennettava uudelleen. Jos niitä tarvitsen.

IMG_1204

Somesovellukset ensimmäisinä

Ennen kuin edes puhelinliittymä oli vaihtunut uuteen olin jo asentanut puhelimeen Facebookin, Twitterin, LinkedInin ja Instagramin. Ihan tavallisena päivänä en välttämättä olisi toiminut näin. Todennäköisesti olisin muuna päivänä kaivannut alkuun vain Facebookia.

Olin kuitenkin aamupäivän aikana julkaissut sekä Twitterissä että LinkedInissä postaukset viimeisestä työpäivästäni ja uutisen uudesta työpaikasta. Molemmat herättivät verkostossani reaktioita ja halusin olla mukana keskustelussa. Instagramiin taas päätyi vanhan työpaikan tilille kuva läksiäisistäni ja halusin nähdä sen ja sen herättämät reaktiot.

Illan aikana Facebook pakotti myös erikseen lataamaan Messengerin, jossa rullasi mieheni sukulaisten keskusteluketju joulun aikatauluihin liittyen.

Eipä sitä paljoa muuta tarvitsekaan

Viikkoa myöhemmin olen edellämainittujen lisäksi ladannut puhelimeen vain neljä lisäsovellusta.

  • Hotels.com-sovelluksen joulunajan hotellivarausta varten (päädyin tosin lopulta hoitamaan varauksen tietokoneella)
  • meditaatiosovelluksen Headspace
  • Whatsappin, koska yksi entinen kollega ei käytä Facebookia ja Messengeriä ja halusin tavata hänet nyt joulukuussa
  • Oikotie, koska isomman asunnon etsintä alkaa olla ajankohtaista

Muuta en ole ehtinyt vielä kaivata. Mielessä on käynyt Spotify, koska tavoitteena on koko joulukuun ajan kävellä joka paikkaan ja musiikki on mukava askelten tahdittaja. Olen myös vuosia vähän Foursquaren jäänteenä päivittänyt ravintolakäyntejäni yms Swarm-sovelluksella. Istuessani kahvilaan alkaa käteni siksi refleksinomaisesti hamuilla puhelinta käteen. Swarm on kuitenkin niin menneen talven lumia, että näen tämän nyt hyvänä mahdollisuutena vieroittautua ja lopettaa sen käyttö.

Saa nähdä, mitä ihmiskokeen toisella viikolla tapahtuu! Tiedossa on pari reissua keskustan ulkopuolelle, joten Reittiopasta on ehkä harkittava kävelemisen sijaan.

Viikko ilman liikennevälineitä on ollut muutamaa poikkeusta lukuunottamatta helppoa. Kyllä eilen räntäsateessa ison ostoskassin kanssa teki mieli ottaa Rautatientorilta kotiovelle vievä bussi, kun se juuri ohikävellessäni lipui paikalleen odottamaan lähtöä. Tsemppasin enkä taipunut!

Mainokset

Se pieni piste

Kirjailija J. K. Rowlingia ylistetään usein nasevista Twitter-kommenteistaan — erityisesti napakoista näpäytyksistä hänelle suunnattuihin negatiivisiin kommentteihin. Pienellä pisteellä hän paitsi ärähtää härnääjilleen, myös nolaa heidät julkisesti.

Twitterissä pieni piste twiitin alussa ennen viestin kohteena olevan käyttäjätunnusta tekee vastauksesta näkyvän kaikkien seuraajiesi uutisvirrassa. Ilman pistettä tietylle käyttäjälle suunnatun twiitin näkisivät virrassaan vain sellaiset henkilöt, jotka seuraavat teitä molempia. Julkisia twiitit ovat joka tapauksessa, mutta pisteen kanssa kahdenvälisestä keskustelusta voi tehdä tarkoituksella näkyvämmän.

P1240444

Harry Potter -kirjailija käyttää pistettä useimmiten näpäyttäessään ikäviä kommentoijia. Muutama esimerkki:

//platform.twitter.com/widgets.js

//platform.twitter.com/widgets.js

//platform.twitter.com/widgets.js

Silloin, kun vastauksen kohteena on organisaatio tai julkisuuden henkilö, on asian puiminen julkisesti täysin aiheellista. Joidenkin vastausten kohdalla voisi Rowling kuitenkin ehkä miettiä, onko napakan vastauksen lisäksi keskustelun nimenomainen julkistaminen 5,5 miljoonalle omalle seuraajalle täysin välttämätöntä.

Yksityishenkilö, joka erehtyy kirjoittamaan Rowlingille tyhmyyksiä, voi näpäytyksestä seuraavan vihaisen viestiketjun päätteeksi tuskin koskaan enää käyttää Twitteriä. Oma lukunsa ovat tietysti täydet idiootit, joita sietääkin häpäistä tarkoituksella, mutta jotkut tyhmyyksien laukojat voisivat oppia läksynsä kahdenvälisellä kuittauksellakin. Tässä tullaan vähän samaan tematiikkaan, mistä Suomessa on kesän aikana puhuttu: kannattaako hyökkäykseen vastata hyökkäyksellä?

Tästä pohdinnasta huolimatta arvostan Rowlingin aktiivisuutta Twitterissä erityisesti LGBT-oikeuksien puolestapuhujana. Oma suosikki-twiittini häneltä koskee kuitenkin idoliani Madonnaa. Keväällä uuden albumin julkaissut Madonna esiintyi Brit Awards -gaalassa. Esityksensä alussa artistin oli tarkoitus riisua viittansa, mutta nyörit eivät auenneet oikealla hetkellä ja taustatanssijat vetivät Madonnan viitasta portaita alas. Twitter räjähti haukkumaan ”vanhaa” naista kompuroinnista. Todellisuudessa Madonna selvisi tilanteesta lyhyellä säikähdyksellä ja jatkoi sekunttien sisällä ammattimaisesti esitystään. Tämän huomasi myös Rowling:

Koska piste on paikallaan?

Erityisesti asiakaspalvelussa pisteen käyttö Twitter-vastausten alussa on paikallaan, jotta samaan kysymykseen ei tarvitse vastata useasti vaan vastaamalla yhdelle kysyjälle opastaa kaikkia seuraajiaan. Muutenkin sellaiset tilanteet ovat hyviä, joissa yhden kysymys antaa mahdollisuuden kertoa koko seuraajakunnalle oma kanta johonkin asiaan.

Usein pistettä näkee käytettävän oman erinomaisuuden korostajana: ”katsokaa kaikki seuraajani kenen kanssa keskustelen ja mistä”. Tämäkin on ihan ok monissa tilanteissa, erityisesti asiantuntijakuvaa rakennettaessa. Kuten muussakin somen käytössä, tässäkin kannattaa kuitenkin harjoittaa malttia.

Luonnollisesti tällä kertaa loppukevennykseksi sopii kyseinen Madonnan Brit Awards -esitys:

//platform.twitter.com/widgets.js

Häsärit: harrasta maltilla oikeissa kanavissa

Hashtag, aihetunniste, häsäri, häsä. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Monelle aihetunnisteet aiheuttavat päänvaivaa. Missä tilanteissa niitä pitäisi käyttää ja kuinka monta on sopiva määrä? Käsittelen tässä ensisisijaisesti aihetunnisteiden käyttöä Twitterissä.

Twitterissä yhden viestin rajallinen pituus rajoittaa onneksi myös aihetunnisteiden määrää. Silti moni käyttää niitä enemmän kuin tarpeeksi. Omasta kokemuksestani hyödyllisimpiä ovat tapahtumiin liittyvät aihetunnisteet, siis esimerkiksi seminaariin, jalkapalloturnaukseen tai TV-ohjelmaan. Hyvä tapahtumajärjestäjä myös antaa tapahtumalle suositellun häsärin ja promoaa sitä väsymättä. Usein nimittäin promoamisesta huolimatta ihmiset keksivät itse omasta mielestään loogisia häsäreitä ja käyttävät niitä tarkistamatta ns. virallista kantaa asiaan. Tällöin kyseisen aiheen seuraaminen vaikeutuu, koska kaikki keskustelun osallistujat eivät käytä samaa aihetunnistetta.

Joskus oman aihetunnisteen muodostaminen voi olla haastavaa, jos haluamasi aihetunniste on jo varattu. Olen itse esimerkiksi useamman kerran intoutunut twiittaamaan ProCom ry:n tapahtumissa käyttäen häsäriä #procom. Tämä ei ole ProCom ry:n itse käyttämä ja suosittelema aihetunniste, vaan se on #procomry. Ihmisten opettamisessa ei auta muu kuin kertaus, kertaus, kertaus.

P1230344

Pidä aihetunnisteiden määrä hallittavana

Olen innokas amerikkalaisten TV-laulukilpailujen katsoja. American Idol ja The Voice ovat laulajatasollaan pilanneet minulta kyvyn katsoa niiden suomalaisia versioita. Suomalaisista yksikään ei pääsisi alkukarsintoja pidemmälle USA:ssa. Tai no, muutamia poikkeuksia on.

Erityisesti American Idolissa aihetunnisteiden käyttö on lähtenyt täysin käsistä. Melkein jokaiselle musiikkiesitykselle on oma häsärinsä, jota promotaan ruudussa. Siis sekä kilpailijoiden esityksille että vieraileville tähdille tai tähtituomareiden esiintymisille tyyliin #jloonidol Jennifer Lopezin (JLo) esiintyessä.

Lisäksi myös ohjelman vitsiosuuksille on omat aihetunnisteensa. Tätä on käytetty myös yleisön aktivointikeinona. Esimerkiksi tänä vuonna ohjelmassa naureskeltiin tuomari Harry Connick Jr:n tunteita paljastamattomalle pokerinaamalle. Ennen mainoskatkoa saatettiin näyttää visailunomaisesti pätkä Harrysta katsomassa jotain kilpailuesitystä aiemmista jaksoista ja kysyttiin ”katsooko Harry tässä hyvää vai huonoa lauluesitystä?”. Sekä huonolle että hyvälle vaihtoehdolle annetttiin oma aihetunniste. Mainoskatkon jälkeen näytettiin ruudussa barometrinä yleisön veikkaus ja paljastettiin oikea vastaus. Hauskaa ja helppoa.

The Voicessa joillain tuotantokausilla on myös pidetty pikaäänestyksiä Twitterissä. Kun kaksi kilpailijaa on ollut pudotusuhan alla, on yleisö saanut yhden mainoskatkon ajan äänestää Twitterissä kumpi pelastetaan. Äänestysaika on ollut hyvin lyhyt.

Twitter-äänestys on hyvä idea, mutta varoisin itse tässä kohtaa hyvin lyhyitä äänestysaikoja ja yleisön ohjeistuksen onnistumista. Voicessakin juontaja on joutunut useaan kertaan huomauttelemaan, että ”äänestysaika ei ole vielä alkanut ja äänenne menevät siis tällä hetkellä hukkaan”.

Lisäksi useiden aihetunnisteiden kanssa kokonaisuus saattaa hajota käsiin ja keskustelijat eivät enää käy samaa keskustelua yhdellä tunnisteella. Useiden häsäreiden kanssa kannattaa siis olla maltillinen.

Rajoita aihetunnisteet yhteen kanavaan

Aihetunnisteet toimivat parhaiten Twitterissä ja Instagramissa. Facebookissa niiden käyttö tuntuu edelleen hakevan muotoaan. Asiaa ei auta se, että moni ihminen jakaa täysin saman päivityksen moneen eri kanavaan välittämättä kanavien eroavaisuuksista. Kontekstistaan irroitetut häsärit aiheuttavat hämmennystä Facebookissa erityisesti niissä ihmisissä, jotka eivät ole löytäneet Twitterin iloja. Myös LinkedInissä Twitter-päivitykseen tarkoitetut häsärit näyttävät aikalailla orvoilta.

Tässä kohtaa on pakko tunnustaa, että rikon itse tässä peräänkuuluttamiani tapoja jakamalla Instagram-kuvani usein Facebookiin Instgram-häsärien kera. Sori kaverit, mutta kaikkea ei jaksa tehdä kahteen kertaan!

Pääsääntöisesti kannatan kuitenkin ajatusta siitä, että jokainen päivitys tehtäisiin kuhunkin sosiaalisen median kanavaan erikseen kyseisen kanavan ehdoilla ja tyylillä. Vaikka asia olisi sellainen, että se haluttaisiin suhteellisen samanlaisena jakaa kaikissa kanavissa. Mutta siis ei Twitter-häsäreitä Facebookiin ja LinkedIniin, please!

 

Loppukevennyksenä kaikista American Idol -voittajista oman suosikkini Phillip Phillipsin debyyttisingle parin vuoden takaa. Edelleen ainoa tosi-tv-voittaja, jolta olen ostanut kaksi albumia.