Kaiken maailman asiantuntijat

Yle Urheilu nimitti kaksi yleisurheiluasiantuntijaa. Itse en ole urheiluihmisiä enkä osaa arvioida heidän pätevyyttään, mutta arvostan heidän esittelyään Ylen verkkosivulla. TV-kanavilla ei nimittäin pahemmin ole tapana esitellä urheiluasiantuntijoitaan.

Kuten sanoin, en ole urheiluihmisiä. Joskus kuitenkin saatan katsoa esimerkiksi MM-tason jääkiekko- tai jalkapallo-ottelun. On raivostuttavaa yrittää arvailla, ketä ihmeen tyyppejä TV-studiossa erätauoilla istuu puhumassa. Heidät on nimittäin tapana esitellä niinkin informatiivisesti kuin ”Yle Urheilun asiantuntija”, ”MTV:n jääkiekkoasiantuntija” tai ”Nelosen asiantuntija”.

On totta, että kyseiset asiantuntijat tuppaavat olemaan kyseessä olevan urheilulajin (entisiä) huippuja. Näin ollen lajin aktiivisille seuraajille he ovat tuttuja. Mutta entä me satunnaiset katsojat? Ilmeisesti meillä ei ole merkitystä, koska asiantuntijoiden taustoja, titteleitä, nykyisiä työnantajia tai ylipäätään mitään lisätietoa ei nähdä tarpeelliseksi esittää.

Jos nyt otetaan esimerkiksi juuri yleisurheiluasiantuntijaksi nimitetty Jarkko Finni. Sen sijaan, että hänen nimensä alla ruudussa lukee ”Yle Urheilun asiantuntija”, voisiko siinä lukea ”entinen MM-tason 10-ottelija ja valmentaja”? Pidempi teksti, joka varmastikaan kata koko hänen pätevyyttään. Mutta aika paljon informatiivisempi kuin pelkkä ”asiantuntija”, eikö totta?

p1000288

Asiantuntijuudella on arvonsa

Asiantuntijoista tuli mieleen toinen mieltäni jo pitkään painanut TV-kanavien tapa:

Kun ministeritasolta pari vuotta sitten kommentoitiin kaiken maailman dosentteja, oli media valppaana puolustamassa tutkijoita ja tiedemiehiä. Poliittisen päätöksenteon tueksi tarvitaan tietoa. Olen jo vuosia miettinyt, miksi median omiksi asiantuntijoiksi aiheesta kuin aiheesta kuitenkin riittävät omat toimittajat?

Sain opiskeluaikana Yle-vierailulla tähän sen suuntaisen vastauksen, että koska toimittajat seuraavat päivät pitkät tiettyjä aiheita, ovat he näiden aihepiirien asiantuntijoita. Miksi siis lähteä esimerkiksi yliopistolle asti kysymään samaa asiaa mahdollisesti vuosia työkseen tutkineelta? Kaikella kunnioituksella toimittajille: tieteellä, tutkimuksella ja aidolla asiantuntijuudella on arvonsa. Vaikka kollegan haastattelu pienen työmatkan sijaan onkin kustannustehokasta.

Loppukevennykseksi mietin Antti Tuiskun Mä hiihdän -videota. Kyseinen video ja biisi ei kuitenkaan ole läheskään yhtä hyvä kuin Tuiskun aiempi urheiluaiheinen (tavallaan) pläjäys:

 

Mainokset