Konmaritin puhelimeni

Viikko sitten aloitin puhtaalta pöydältä. En täysin tarkoituksella, mutta silti. Uusi puhelimeni oli tyhjä sovelluksista. Mitkä asensin ensimmäisinä? Mitä en ole viikon aikana kaivannut?

Olen joulukuun ajan kahden työpaikan välissä. Jätin vanhan puhelimeni vanhalle työpöydälleni ja saan seuraavan aloittaessani uudessa työpaikassa tammikuun alussa. Välikuukaudeksi sain kaverilta lainaan iPhonen, joka on vanhempaa mallia kuin edellinen puhelimeni. Tämän seurauksena en voinut asentaa varapuhelimeen vanhan puhelimeni varmuuskopiota.

Jokainen sovellus on siis asennettava uudelleen. Jos niitä tarvitsen.

IMG_1204

Somesovellukset ensimmäisinä

Ennen kuin edes puhelinliittymä oli vaihtunut uuteen olin jo asentanut puhelimeen Facebookin, Twitterin, LinkedInin ja Instagramin. Ihan tavallisena päivänä en välttämättä olisi toiminut näin. Todennäköisesti olisin muuna päivänä kaivannut alkuun vain Facebookia.

Olin kuitenkin aamupäivän aikana julkaissut sekä Twitterissä että LinkedInissä postaukset viimeisestä työpäivästäni ja uutisen uudesta työpaikasta. Molemmat herättivät verkostossani reaktioita ja halusin olla mukana keskustelussa. Instagramiin taas päätyi vanhan työpaikan tilille kuva läksiäisistäni ja halusin nähdä sen ja sen herättämät reaktiot.

Illan aikana Facebook pakotti myös erikseen lataamaan Messengerin, jossa rullasi mieheni sukulaisten keskusteluketju joulun aikatauluihin liittyen.

Eipä sitä paljoa muuta tarvitsekaan

Viikkoa myöhemmin olen edellämainittujen lisäksi ladannut puhelimeen vain neljä lisäsovellusta.

  • Hotels.com-sovelluksen joulunajan hotellivarausta varten (päädyin tosin lopulta hoitamaan varauksen tietokoneella)
  • meditaatiosovelluksen Headspace
  • Whatsappin, koska yksi entinen kollega ei käytä Facebookia ja Messengeriä ja halusin tavata hänet nyt joulukuussa
  • Oikotie, koska isomman asunnon etsintä alkaa olla ajankohtaista

Muuta en ole ehtinyt vielä kaivata. Mielessä on käynyt Spotify, koska tavoitteena on koko joulukuun ajan kävellä joka paikkaan ja musiikki on mukava askelten tahdittaja. Olen myös vuosia vähän Foursquaren jäänteenä päivittänyt ravintolakäyntejäni yms Swarm-sovelluksella. Istuessani kahvilaan alkaa käteni siksi refleksinomaisesti hamuilla puhelinta käteen. Swarm on kuitenkin niin menneen talven lumia, että näen tämän nyt hyvänä mahdollisuutena vieroittautua ja lopettaa sen käyttö.

Saa nähdä, mitä ihmiskokeen toisella viikolla tapahtuu! Tiedossa on pari reissua keskustan ulkopuolelle, joten Reittiopasta on ehkä harkittava kävelemisen sijaan.

Viikko ilman liikennevälineitä on ollut muutamaa poikkeusta lukuunottamatta helppoa. Kyllä eilen räntäsateessa ison ostoskassin kanssa teki mieli ottaa Rautatientorilta kotiovelle vievä bussi, kun se juuri ohikävellessäni lipui paikalleen odottamaan lähtöä. Tsemppasin enkä taipunut!

Mainokset

Vuosi bloggausta – kootut opit

Vuosi sitten tähän aikaan, tällä lepakkokanavalla istuin yksin kotona, koska mieheni oli työmatkalla. ”Sinkkuviikon” aikana sain konkretisoitua jo jonkin aikaa mielessäni olleen blogin ajatusta kosketeltavammalle tasolle. Nyt vuotta myöhemmin, kun mieheni on samaisessa konferenssissa, ajattelin avata keskeisimpiä oppeja vuoden ajalta.

IMG_1269

  1. Julkaise blogisi vasta, kun siellä on riittävästi sisältöä. Omalla kohdallani tämä tarkoitti sitä, että kirjotin viikon aikana kolme blogitekstiä ennen kuin julkaisin blogin. Sain tästä paljon hyvää palautetta. Jotkut myös peräänkuuluttivat vielä enemmän sisältöä, mutta otin tämän motivaation kannalta ja pyrin alussa tuottamaan nopeasti lisää. Uskon, että monelta olisi jäänyt palaamatta blogiini, jos siellä lanseeraushetkellä olisi ollut vain yksi esimerkki tyylistäni.
  2. Pyri säännöllisyyteen. Kun olet käyttänyt ilmeisimmät ideasi, saattaa inspiraatiossa tulla taukoja. Tähän auttaa tavoite julkaisuaikataulun suhteen. Itselläni tavoite on ollut julkaista noin kerran kuussa. Jos kuukausi on kulunut, ja inspistä ei kuulu, pakotan itseni tyhjän paperin eteen. Yleensä kirjoitusflowta estänyt pato aukeaa kirjoittamalla. Kirjoita mitä tahansa, kunhan kirjoitat. Yleensä punainen lanka alkaa vähitellen muodostua ja edessäsi onkin julkaisukelpoinen tuotos.
  3. Älä kasaa itsellesi paineita. Jos pidät omaa blogia, miksi aiheuttaisit itsellesi turhaa stressiä? Tämä neuvo on vastakkainen edellisen kanssa, mutta tärkeä: jos ei tee mieli kirjoittaa, älä kirjoita! Jos sinulla on blogin suhteen selkeitä ja kunnianhimoisia tavoitteita (toisin kuin minulla), saattaa motivaatiosi ja paineesi olla korkeammalla tasolla kuin minulla. Itse panostan blogiini, mutta elämässäni on tällä hetkellä meneillään paljon tärkeämpiäkin asioita, joten jos taukoa bloggaukseen tulee, niin tulkoon.
  4. Muista jakaa sisältöäsi. Itsestäänselvää, mutta maininnan arvoista. Itse jaan tekstini aina Twitterissä, LinkedInissä ja Facebookissa päivityksinä. Lisäksi olen WP:ssä automatisoinut uuden tekstin julkaisun Google+:ssa – sinne ei muuten tulisi muistettua mennä. Tämän lisäksi julkaisen osan teksteistäni LinkedIn-bloggauksina (tästä lisää seuraavassa kohdassa). Kaikkia kanavia kannattaa kokeilla! Esimerkiksi itse ajattelin ensin, etten julkaise jokaista tekstiä Facebookissa, koska en ajatellut FB-tuttujani kiinnostavan viestintäasiat. Koska olin kuitenkin kertonut siellä blogista lanseerauksen yhteydessä, sain pian kyselyitä lisäteksteistä. Yllättävätkin kaverit arvostavat tekstejäni. Ja toisaalta onhan minulla FB-kontakteissa myös paljon viestintäalan ammattilaisia.
  5. Hyödynnä LinkedIn. Blogini lanseerauksen jälkeen LinkedIn mahdollisti bloggauksen alustassaan. Jos tämä mahdollisuus olisi aiemmin ollut olemassa, olisi tämä blogi saattanut jäädä perustamatta ja olisin tyytynyt LinkedInin blogialustaan. Ammatillisesti tämä on erinomainen tapa tavoittaa samanmielisiä. Itsekin seuraan blogitekstien tähden LinkedInissä useita henkilöitä, joita en muuten tunne. Huomaan myös omien tekstieni leviävän kauas omien verkostojeni ulkopuolelle. Itse en julkaise LinkedInissä kaikkia tekstejäni, koska osa on enemmän viihde- kuin viestintäpainotteisia. Näin siksikin, että LinkedIn-bloggauksen lukijamäärät eivät välttämättä tuo lisäliikennettä tähän blogiin. Eli jos oma tavoite on tuoda nimenomaan omaan alustaan lukijoita, on LinkedInissä linkin jakaminen toimivampi keino kuin koko tekstin uudelleenjulkaisu siellä.
  6. Nimeä blogisi tarkkaan. Blogia perustaessani pohdin tarkkaan eri vaihtoehtoja alustojen, domainien ja nimien suhteen. Tein omat päätökseni luettuani Tuija Aallon ajatuksia itsensä brändäämisestä verkossa. Minulla on onneksi harvinainen nimi, joten nimeni domain oli vielä vapaana ja nimeni kelpaa käyttäjätunnuksena myös some-palveluissa ilman kilpailua. Jos nyt googlaan itseni, löytyy tätä blogia ennen esittelyni työnantajani verkkosivuilla sekä LinkedIn-profiilini. Voin elää tämän tiedon kanssa, molemmat sivut ovat aktiivisempia kuin tämä blogi. On kuitenkin mukava huomata, että kolmantena osumana on jotain omaa: sivu, jossa saan esitellä itseni juuri siten, kuin itse haluan.

Lopuksi vähän tilastotietoa:

Jos luet tätä blogia, tiedät nimeni. Sen kunniaksi yksi viime vuosikymmenten parhaista James Bond -tunnareista: Chris Cornellin You Know My Name.

Häsärit: harrasta maltilla oikeissa kanavissa

Hashtag, aihetunniste, häsäri, häsä. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Monelle aihetunnisteet aiheuttavat päänvaivaa. Missä tilanteissa niitä pitäisi käyttää ja kuinka monta on sopiva määrä? Käsittelen tässä ensisisijaisesti aihetunnisteiden käyttöä Twitterissä.

Twitterissä yhden viestin rajallinen pituus rajoittaa onneksi myös aihetunnisteiden määrää. Silti moni käyttää niitä enemmän kuin tarpeeksi. Omasta kokemuksestani hyödyllisimpiä ovat tapahtumiin liittyvät aihetunnisteet, siis esimerkiksi seminaariin, jalkapalloturnaukseen tai TV-ohjelmaan. Hyvä tapahtumajärjestäjä myös antaa tapahtumalle suositellun häsärin ja promoaa sitä väsymättä. Usein nimittäin promoamisesta huolimatta ihmiset keksivät itse omasta mielestään loogisia häsäreitä ja käyttävät niitä tarkistamatta ns. virallista kantaa asiaan. Tällöin kyseisen aiheen seuraaminen vaikeutuu, koska kaikki keskustelun osallistujat eivät käytä samaa aihetunnistetta.

Joskus oman aihetunnisteen muodostaminen voi olla haastavaa, jos haluamasi aihetunniste on jo varattu. Olen itse esimerkiksi useamman kerran intoutunut twiittaamaan ProCom ry:n tapahtumissa käyttäen häsäriä #procom. Tämä ei ole ProCom ry:n itse käyttämä ja suosittelema aihetunniste, vaan se on #procomry. Ihmisten opettamisessa ei auta muu kuin kertaus, kertaus, kertaus.

P1230344

Pidä aihetunnisteiden määrä hallittavana

Olen innokas amerikkalaisten TV-laulukilpailujen katsoja. American Idol ja The Voice ovat laulajatasollaan pilanneet minulta kyvyn katsoa niiden suomalaisia versioita. Suomalaisista yksikään ei pääsisi alkukarsintoja pidemmälle USA:ssa. Tai no, muutamia poikkeuksia on.

Erityisesti American Idolissa aihetunnisteiden käyttö on lähtenyt täysin käsistä. Melkein jokaiselle musiikkiesitykselle on oma häsärinsä, jota promotaan ruudussa. Siis sekä kilpailijoiden esityksille että vieraileville tähdille tai tähtituomareiden esiintymisille tyyliin #jloonidol Jennifer Lopezin (JLo) esiintyessä.

Lisäksi myös ohjelman vitsiosuuksille on omat aihetunnisteensa. Tätä on käytetty myös yleisön aktivointikeinona. Esimerkiksi tänä vuonna ohjelmassa naureskeltiin tuomari Harry Connick Jr:n tunteita paljastamattomalle pokerinaamalle. Ennen mainoskatkoa saatettiin näyttää visailunomaisesti pätkä Harrysta katsomassa jotain kilpailuesitystä aiemmista jaksoista ja kysyttiin ”katsooko Harry tässä hyvää vai huonoa lauluesitystä?”. Sekä huonolle että hyvälle vaihtoehdolle annetttiin oma aihetunniste. Mainoskatkon jälkeen näytettiin ruudussa barometrinä yleisön veikkaus ja paljastettiin oikea vastaus. Hauskaa ja helppoa.

The Voicessa joillain tuotantokausilla on myös pidetty pikaäänestyksiä Twitterissä. Kun kaksi kilpailijaa on ollut pudotusuhan alla, on yleisö saanut yhden mainoskatkon ajan äänestää Twitterissä kumpi pelastetaan. Äänestysaika on ollut hyvin lyhyt.

Twitter-äänestys on hyvä idea, mutta varoisin itse tässä kohtaa hyvin lyhyitä äänestysaikoja ja yleisön ohjeistuksen onnistumista. Voicessakin juontaja on joutunut useaan kertaan huomauttelemaan, että ”äänestysaika ei ole vielä alkanut ja äänenne menevät siis tällä hetkellä hukkaan”.

Lisäksi useiden aihetunnisteiden kanssa kokonaisuus saattaa hajota käsiin ja keskustelijat eivät enää käy samaa keskustelua yhdellä tunnisteella. Useiden häsäreiden kanssa kannattaa siis olla maltillinen.

Rajoita aihetunnisteet yhteen kanavaan

Aihetunnisteet toimivat parhaiten Twitterissä ja Instagramissa. Facebookissa niiden käyttö tuntuu edelleen hakevan muotoaan. Asiaa ei auta se, että moni ihminen jakaa täysin saman päivityksen moneen eri kanavaan välittämättä kanavien eroavaisuuksista. Kontekstistaan irroitetut häsärit aiheuttavat hämmennystä Facebookissa erityisesti niissä ihmisissä, jotka eivät ole löytäneet Twitterin iloja. Myös LinkedInissä Twitter-päivitykseen tarkoitetut häsärit näyttävät aikalailla orvoilta.

Tässä kohtaa on pakko tunnustaa, että rikon itse tässä peräänkuuluttamiani tapoja jakamalla Instagram-kuvani usein Facebookiin Instgram-häsärien kera. Sori kaverit, mutta kaikkea ei jaksa tehdä kahteen kertaan!

Pääsääntöisesti kannatan kuitenkin ajatusta siitä, että jokainen päivitys tehtäisiin kuhunkin sosiaalisen median kanavaan erikseen kyseisen kanavan ehdoilla ja tyylillä. Vaikka asia olisi sellainen, että se haluttaisiin suhteellisen samanlaisena jakaa kaikissa kanavissa. Mutta siis ei Twitter-häsäreitä Facebookiin ja LinkedIniin, please!

 

Loppukevennyksenä kaikista American Idol -voittajista oman suosikkini Phillip Phillipsin debyyttisingle parin vuoden takaa. Edelleen ainoa tosi-tv-voittaja, jolta olen ostanut kaksi albumia.