Auta asiakastasi videoilla

Viikonloppuna Uuden musiikin kilpailun pistelaskenta herätti TV:n katsojissa kränää. Tältä olisi säästytty, jos pisteiden laskutapa olisi avattu yhtä kätevällä videolla, kuin EBU:n hiljattain julkaisema pistelaskuvideo.

IMG_0211

Muutama viikko sitten EBU kertoi, että Euroviisujen pistelaskutapa muuttuu. Kyse on valtavasta uudistuksesta, jonka tavoitteena on säilyttää finaalin jännitys loppuun saakka. Käytännössä pisteiden laskutapa ei itse asiassa muutu vaan ennemminkin pisteiden julkistustapa. Mutta turhaanpa minä avaan asiaa tässä sen enempää: paras tapa ymmärtää muutos on katsoa EBU:n tekemä video aiheesta:

Jos nyt ajatellaan UMK-kilpailun finaalia: Juontajat olisivat voineet raatien pisteiden jälkeen spiikata videon, jossa yleisöäänien pisteyttäminen olisi selitetty. Näin tuottaja Anssi Aution ei olisi tarvinnut myöhemmin selittää asiaa medialle. Ja eihän tuo monimutkaista lopulta ollut. Asian olisi vain voinut avata havainnollisemmin.

Video on viestintämuotona omaa luokkaansa. Ääni, kuva ja teksti yhdistyvät formaatissa, jossa voi kertoa tarinan. Videon vahvuus on juuri tällaisissa havainnollistavissa videoissa. Saman asian selittämiseen tarvittaisiin pitkiä lauseita ja mahdollisesti useita kuvia. Silti tulkinnanvaraa jäisi enemmän kuin videossa, jossa asioiden suhde toisiinsa on helposti osoitettavissa. Videoiden toinen vahvuus on tunteiden herättäminen, joka sekin liittyy tarinankerrontaan. Tästä ehkä lisää jossain toisessa blogitekstissä.

Video ostoprosessin apuna

Omaan Euroviisu-kokemukseeni liittyy tänä vuonna toinenkin minua asiakkaana auttanut video. Kyseinen video löytyy Euroviisu-lippuja myyvän AXS.comin sivuilta. Videossa selitetään sivulla käytetty virtuaalinen odotushuone, jonka tavoite on lipunmyynnin alkuhetkellä poistaa jonosta lipputrokarit:

Täytyy tosin mainita, että kätevinkään video ei auta, jos palvelu jumittaa. Vaikka videossa nimenomaan kiellettiin lataamasta sivua odotuksen aikana, teimme niin sivun selvästi jäädyttyä. Jäikö meiltä tämän takia finaaliliput saamatta? Ehkä. Olen lopulta kuitenkin ihan tyytyväinen päästessäni Globeniin Euroviisujen toiseen semifinaaliin paikan päälle. Harmi tosin, että Suomen edustaja arvottiin esiintymään jo ensimmäisessä semifinaalissa.

Muistellaan lopuksi vielä viime vuoden tunnelmia. Tämän biisin aikana sain mieheni lupaamaan, että jos Ruotsi voittaa, lähdemme seuraaviin viisuihin paikan päälle. Hän ei voinut kuvitella, että Ruotsi olisi voinut taas menestyä niin pian Loreenin jälkeen. Mutta Måns korjasi potin.

Mainokset

Avoin kirje Foodoralle

Foodora on loistava palvelu, joka on pelastanut meidän kotona useamman illan, kun väsyneet puolivuotiaan vanhemmat eivät ole jaksaneet kokata. Sosiaalisen median markkinoinnissa Foodoralla on harmi kyllä vielä paljon opittavaa.

Unelmistani tuli totta, kun viime vuonna Helsingissä aloitti ei yksi vaan kaksi ruoan kotiinkuljetuspalvelua. Käytän molempia, mutta perheessämme suositaan Foodoraa kahdesta syystä: 1. Foodoran lähetit kulkevat pääosin polkupyörillä, kun taas Wolt käyttää enemmän autoja. 2. Woltista jäi paha maku suuhun työntekijöiden työehtoja käsittelevän artikkelin jälkeen eikä Woltin aiheesta tekemä FAQ täysin vakuuttanut minua. Ongelma saattaa olla asian turhan monimutkaisessa esittämisessä. Kiteytystä kehiin!

Koska lievästi suosin Foodoraa, olen tilannut heidän uutiskirjeensä ja seuraan brändiä Facebookissa. Turhauttavin tuloksin. Haluan tässä avoimessa kirjeessä ystävällisesti kannustaa Foodoraa parempaan some-viestintään.

IMG_0177

Lokalisointi on taitolaji

Viestinnän perusteella Berliinistä maailmalle levittäytyneen Foodoran viestintää tehdään hyvin keskusjohtoisesti. Some-viestintä perustuu pääosin kansainvälisiin #foodoracle-videoihin, joissa esitellään ravintoloita eri puolilta maailmaa. Visuaalisesti hienoja videoita. Ymmärrän täysin, että kun kansainvälinen organisaatio tarjoaa tällaisia, tuntuu helpolta ratkaisulta jakaa niitä sellaisinaan suomeksi käännetyn saatteen kera. Tästä seuraa kuitenkin useampia ongelmia:

1. Videoiden ja kuvien saatteet on selvästi käännetty sellaisenaan. Tämän näkee kuka tahansa viestinnän ammattilainen lauseisiin jääneistä anglismeista. Myöskään sisältöjen kulttuurisidonnaisuutta ei aina ole muistettu miettiä, mikä kävi ilmi naispuolista kokkia esitelleessä päivityksessä:

Vaikka hän on kolmen lapsen äiti, Rosy työskentelee ahkerasti yllättääkseen asiakkaansa ainutlaatuisilla italialais-japanilais-annoksilla. http://foodoracle.foodora.com/milan/

Julkaissut foodora 3. helmikuuta 2016

2. Onko sisältöstrategiaa mietitty vai käytetäänkö vain helpolla kv-tasolta saatuja videoita, koska niitä nyt sattuu olemaan? Miksi suomalaista kuluttajaa kiinnostaisi toisessa maassa sijaitsevan ravintolan esittely – useita kertoja päivässä? Tätä on Facebook-sivulla myös seuraajakunta ihmetellyt, esimerkiksi tämän päivityksen kommenteissa:

Chef Rott on ylpeä siitä, että työntekijät viettävät iltaa Saints & Sinners:ssä. Mutta tämä ei ole yllätys johtuen ravintolan hyvästä tunnelmasta. #foodoracle http://foodoracle.foodora.com/hamburg/

Julkaissut foodora 10. helmikuuta 2016

3.  Seurataanko julkaisutahdin ja tulosten yhtälöä? Facebook-sivulla päivityksiä julkaistaan useamman kerran päivässä, vaikka tykkäyksiä on todella vähän ja kommentteja vielä vähemmän. Tällaisella toiminnalla ammutaan omaa toimintaa nilkkaan, kun Facebookin algoritmi tulee rankaisemaan huonosta engagementista. Sitten kun teillä on jotain oikeasti kiinnostavaa sanottavaa, saattaa olla, etteivät seuraajanne näe sitä uutisvirrassaan lainkaan. Elleivät ole tilanneet kaikkia päivityksiänne. Ja tämän hetkisellä viestinnän tasolla suhtautuisin epäilevästi ihmisten innostukseen tilata kaikki päivitykset.

Myöskin uutiskirje ilmestyy useammin, kuin tilausvaiheessa luvattu kerran viikossa. Tämä saa ainakin minut herkästi kallistumaan unsubscribe-napin puoleen.

4. Kannattaisiko itse tuottaa suomalaista yleisöä eli asiakkaitanne kiinnostavaa sisältöä? Kyllä, siihen tarvittaisiin budjettia, mutta väittäisin sen kannattavan silti. Huomasin teidän hakevan yhteisömanageria, mikä on arvotettu yrityksessänne näköjään harjoittelijan hommaksi. Markkinointibudjetin lisäksi kannattaisi myös panostaa ammattilaisen palkkaamiseen.

Ja kyllä, paikallista yrittämistä on: Uusista jakelualueista luonnollisesti viestitään ja aika ajoin tehdään nostoja uusista tai muuten kiinnostavista ravintoloista. Yksittäisten annosten kuvina nämä jäävät kuitenkin melko tehottomiksi päivityksiksi. Voisiko ravintoloista kertoa jotain enemmän? Voisiko niistä tehdä videoita ja haastatella ravintoloitsijoita? Voisitteko päästää asiakkaanne ääneen esimerkiksi kertomaan suosikkiravintoloistaan tai annoksistaan? Ainakin itse ottaisin mielelläni muilta vinkkejä vastaan, niin ei aina tulisi tilattua samoista paikoista samoja ruokia…

Ratkaisu löytyy asiakaslähtöisyydestä

Mitä siis ehdotan Foodoralle? Asiakaslähtöisyyttä.

Tässä kohtaa kannattaisi rauhassa istua alas ja miettiä, millaista sisältöä asiakkaanne arvostaisivat. Olette helpolla alalla: ruoka koskettaa jokaista ihmistä ja herättää tunteita. Viestintään sopivia tarinoita siis riittää! Kirjoitin vuosi sitten asiakaslähtöisestä kuluttajaviestinnästä nimenomaan ruokabrändien kohdalla Viestijät.fi-blogiin. Kiteytettynä asiakaslähtöinen kuluttajaviestintä luo kiinnostavia puheenaiheita, joihin tuote tai palvelu vastaa. Suosittelen tätä ajattelutapaa!

Asiakaslähtöinen kuluttajaviestintä luo kiinnostavia puheenaiheita, joihin tuote tai palvelu vastaa. Se tarjoaa elämyksiä, joihin kuluttajilla on mahdollisuus osallistua. Parhaimmillaan se herättää vahvoja tunteita.

Vaikken missään nimessä kehota kopioimaan kilpailijan kikkoja, kannattaa Woltin some-meiningistä kuitenkin napata inspiraatiota. Muutama huomio Woltin onnistuneesta tyylistä kiteytettynä yhteen päivitykseen:

Hyvät naiset ja miehet. Vain tänä perjantaina.WOLT JAKAA HELSINGISSÄ 150:LLE SATUNNAISELLE KOTIINKULJETUKSEN…

Julkaissut Wolt 19. helmikuuta 2016

Woltin tempaus jakaa ilmaisia ämpäreitä (jonottamatta!) on mainio. Ensinnäkin, huumoria on käytetty. Woltilla on oma, tunnistettava ja rento tyyli puhua somessa. Toisekseen, asia koskettaa paikallisesti: Jonotetaanko New Yorkissa tai Kööpenhaminassa ämpäreitä? Tuskin. Kolmanneksi, päivitys on ajankohtainen. Sellainen päivitys, jonka voisi julkaista milloin vain on harvoin yhtä osuva, kuin ajan hermoon osuva päivitys.

Rakas Foodora, päätän avoimen kirjeeni tähän. Arvostan palveluanne ja vilpittömästi toivon, että some-viestintänne yltäisi pian samalle tasolle. Joudun muuten valitettavasti luopumaan seuraamisestanne. Meidän asiakkaiden etu on se, jos Suomessa toimii kaksi kilpailevaa ruoan kotiinkuljetuspalvelua. Toivottavasti pysytte tasaväkisinä!

(Jos artikkelin Facebook-upotukset eivät näy, klikkaa kuvien päivämäärien kohdalla olevia linkkejä.)

Olisin halunnut loppukevennykseen Egotripin Polkupyörälaulun, mutta siihen ei ole videota. Linkataan sitten toinen mainio pyöräilylaulu eli Queenin Bicycle Race. Varokaa alastomia pyöräilijöitä eli videossa paljasta pintaa!

Vuoden paras jouluntoivotus tuli Libresseltä

”Tylsä kalenterikoukku on ajanhukkaa, sosiaalisen median spämmäystä itsestäänselvyyksillä.” Näin kirjoitin puolitoista vuotta sitten yritysten turhanpäiväisistä juhlapyhäpäivityksistä. Voi miten riemastuinkaan nähdessäni Libresse Suomi -sivun Facebook-päivityksen tänä jouluna!

Tänäkin jouluna brändi toisensa perään julkaisi totaalisen tylsiä geneerisiä jouluntoivotuksia seuraajilleen sosiaalisessa mediassa. Olen jo pitkään ihmetellyt, olisiko täysin mahdotonta yrittää edes jonkinlaisella aasinsillalla yhdistää se jouluntoivotus omaan brändiin sen tonttu- tai lumimaisemakuvan sijaan. Kuten edellisessä aihetta käsitelleessä blogitekstissäni kirjoitin:

”Juhlapyhiin voi halutessaan tarttua, mutta keksi edes jotain omaperäistä tai suoraan yritykseesi liittyvää. Mielellään täytä molemmat kiinnostavuuden kriteerit.”

Rohkeus somessa palkitaan

Ennen jouluaattoa en seurannut Libresse Suomen Facebook-sivua, mutten voinut välttyä näkemästä heidän jouluntoivotustaan. Niin moni tuttavani nimittäin tykkäsi päivityksestä, että se nousi myös minun aikajanalleni näkyviin. Libresse oli päättänyt olla rohkean omaperäinen ja yhdistää jouluntoivotuksensa oman tuotteensa konteksiin:

 

Hyvää Joulua ja Riemukasta Uutta Vuotta! Tässä on teille pieni lahja meiltä – tulosta, leikkaa ja väritä mielesi mukaan. Lisää pieni naru ja vóila, sinulla on upea koriste joulukuuseen! 😉

Julkaissut Libresse Suomi 22. joulukuuta 2015

(Jos kuva ei näy, klikkaa yllä olevaa linkkiä)

Kyllähän tämä kuva nyt pysäytti! Hetken mielessä kävi ajatus siitä, onko tämä nyt täysin sopimatonta, mutta miksi olisi? Kuvan motiivi ja Libressen tuotteet ovat suorassa yhteydessä toisiinsa. Lisäksi kyseessä on paitsi kaunis myös juhlinnan arvoinen asia, jota on turha piilotella. Miksei tätä siis voisi ripustaa kuuseen?!?

Libressen veto oli niin rohkea, että pohdin myös oliko tili hakkeroitu tms. Etenkin, kun sivun aiemmat päivitykset eivät omaperäisyydellään päätä huimaa. Nyt viikko joulun jälkeen kuva on sivulla edelleen, joten eiköhän se ollut ihan virallinen päivitys. Vain virkistävän erilainen sellainen.

IMG_0241

Vastaanotto oli huima: Päivityksellä on tähän mennessä yli 1200 tykkäystä, 715 kommenttia sekä 350 jakoa. Hienointa oli se, että kuva sai ihmiset repeämään niin kovasti nauruun, että halusivat heti jakaa päivityksen tietyille kavereilleen tägäämällä heidät kommenttikenttään. En muista milloin olisin nähnyt yhtä vilkasta tägäämistä. Jaettu ilo on paras ilo. Varsinkin jouluna!

Toivotan kaikille lukijoilleni oikein hyvää vuotta 2016! Tässä vähän surumielinen, mutta kaunis uuden vuoden laulu Sugababeseilta:

Lanseeraus suuren maailman tyyliin

Tänä syksynä nähtiin yksi hauskimmista lanseerauskampanjoista ikinä, kun Muppetit pohjustivat syyskuussa alkanutta TV-sarjaansa USA:ssa. Muppeteilta voi oppia paljon. 

Elokuussa monen maailma järkkyi, kun uutinen Kermitin ja Miss Piggyn erosta saavutti median. Pitkään yhtä pitänyt (tosin ajoittain on-off-suhteessa elänyt) pariskunta sai laajalti palstatilaa niin perinteisissä juorulehdissä kuin vaikkapa Timen verkkosivuilla. He myös esiintyivät TV:n talkshow-ohjelmissa, kuten mikä tahansa julkkispariskunta. Toki muut julkkispariskunnat eivät kykenisi heittämään erostaa yhtä sarkastisen hersyvää huumoria kuin Kermit ja Miss Piggy.

Elokuun loppupuolella Muppettien lanseerauskampanjaan rekrytoitiin myös muita julkkiksia. Muun muassa Nälkäpeli-elokuvista tuttu näyttelijä Liam Hemsworth korkkasi Instagram-tilinsä flirttailevalla yhteiskuvalla Miss Piggyn kanssa. Heräsi kysymys: voisiko possujen kuningatar seurustella näyttelijäkomistuksen kanssa!??!

Spent Friday with the most beautiful girl in the world. Kermit, #SorryNotSorry. #TheMuppets #misspiggy

Kuva, jonka Liam Hemsworth (@liamhemsworth) julkaisi 31. 08ta 2015 klo 8.17 PDT

 

Sen lisäksi, että kampanjassa hyödynnettiin muiden julkkisten some-tilejä, luotiin niillekin Muppeteille, joilla sellaista ei vielä ollut tilit mm. Instagramiin ja Twitteriin. Esimerkiksi elokuun alun kohutun erouutisen vahvisti tuoreeltaan itse Miss Piggy Twitterissä virallisella lausunnolla.

Twitteristä löytyy oma tili tottakai myös Kermitille ja Gonzolle, ruotsalaiselle kokille ja Elukalle sekä uudelle hahmolle: Kermitin tyttöystävälle Denise-possulle. Huomioitavaa on se, ettei näiden tilien aktiivisuus päättynyt lanseerauskampanjaan eivätkä ne myöskään pelkästään tuuttaa ennaltamääriteltyä sisältöä vaan ovat avoimia keskustelulle.

IMG_0226

Mitä Muppeteilta voi oppia?

Vastaavanlaista kampanjaa on toki vaikea toteuttaa ilman yleisölle tuttuja, hyvin brändättyjä hahmoja. Mutta jos brändilläsi on maskotti tai persoona, jota voisi hyödyntää, kannattaa miettiä hahmolle omaa tiliä ehkä yllättäväänkin mediaan. Vai mitä mieltä olette Barbie-nuken omasta LinkedIn-tilistä? Ei ehkä ihan ensimmäisenä tulisi mieleen, että Barbien kohderyhmä olisi ammattiverkostossa, mutta tavallaan kattavan uran lukemattomilla eri aloilla tehnyt Barbie sopii LinkedIniin erinomaisesti. Ja eivät ne ihan nuorimmat Barbien ystävät itse siellä lelukaupassa käy!

Vaikkei lanseeraus suuren maailman tyyliin olisi mahdollinen, voi Muppettien kampanjasta pistää korvan taakse ainakin seuraavanlaisia ajatuksia:

  • Minkä tahansa lanseerauksen markkinointi kannattaa aloittaa hyvissä ajoin.
  • Samoin kampanjaan kannattaa aina suunnitella myös jatkuvuutta. Esim. some-tilejä ei koskaan kannata luoda vain lyhytaikaista käyttöä varten.
  • Jos brändillä on maskotti tai muu hahmo, sitä kannattaa hyödyntää kuin oikeaa persoonaa sosiaalisessa mediassa.
  • Itseään tai brändiään ei kannata ottaa liian vakavasti.
  • Sitouta sidosryhmät levittämään viestiä puolestasi!

 

Toivon, että Muppettien uusi TV-sarja on pian nähtävissä myös Suomessa. Sitä odotellessa katson repeatilla ruotsalaisen kokin tulkintaa Rapper’s Delight -klassikkokipaleesta.

 

Anssi Kela on vuoden somestara

On se aika vuodesta, kun Some Awards etsii ehdokkaita. Itselläni tuli nopeasti ajateltuna mieleen vain yksi henkilö: Anssi Kela. Koska Some Awardsin perustelukenttä oli äärettömän lyhyt, kerron tässä neljä syytä, miksi Anssi Kela on mielestäni vuoden somestara. Näitä voi käyttää myös vinkkilistana menestykseen sosiaalisessa mediassa.

P1010351

Mainittakoon heti alkuun, etten ole erityinen Anssi Kela -fani. Pidän useista Kelan kappaleista, mutten esimerkiksi omista yhtään hänen albumiaan (kyllä, ostan edelleen levyjä). Olen hiljattain kuitenkin alkanut seurata Kelan Facebook-sivua, koska hänen mainiot päivityksensä näkyivät kavereideni myötä uutisvirrassani ja jäin koukkuun.

Nyt niihin somestara-perusteluihin:

  1. Somessa voi olla superaktiivinen myymättä tuotettaan liikaa. Kela päivittää  Facebook-sivuaan usein monta kertaa päivässä. Vaikka aiheena on useimmiten musiikki ja vielä useammin Kelan oma musiikki, ei hän tyrkytä ostokehotuksilla. Kelan somessa fiilistellään musaa yhdessä yleisön kanssa, ei heitä kauppaan käskien.
  2. Rohkeus kokeilla uusia kanavia ja keinoja kannattaa. Vierivä kivi ei sammaloidu. Kela nappaa keinovalikoimaansa uusimmat sometrendit ensimmäisten joukossa. Snäppäily ja live-videosessiot Facebookissa olivat Anssilla hallussa aikaisessa vaiheessa. Samalla Kela osaa valita itselleen sopivat tyylit viestiä. Jos joku kanava ei itselle sovi, on turha ns. lyödä kuollutta hevosta, kuten englanniksi sanotaan.
  3. Vilpittömyys on vaikuttavaa. Anssi Kela ei ota itseään liian vakavasti ja on somessa vilpittömän hauskaa seurattavaa. Tätä mieltä lienee jokunen muukin, sillä mies ylitti hiljattain Facebookissa 40,000 seuraajan rajan. Vilpittömyyden vaikutusvallasta osoitus oli myös syyskuussa Kelan hyvin henkilökohtainen päivitys koskien pakolaistilannetta. Kirjoitusta jaettiin yli 56,000 kertaa ja siitä tykkäsi reilut 14,000 henkilöä. Kommentteja oli tuhansia. Kirjoitus poiki myös konkreettisia tuloksia Kelan linkittämien avustusjärjestöjen keräyskassoihin.
  4. Sosiaalinen media on sosiaalinen. Niin yksinkertaista, että tämän toteaminen tuntuu hölmöltä. Kuitenkin harmillisen moni sosiaalisessa mediassa toimiva taho ei edelleenkään ole ymmärtänyt sosiaalisuutta sosiaalisen median ytimeksi. Anssi Kela on. Hän ei ilmoittele asioita norsunluutornista vaan on aidossa vuorovaikutuksessa seuraajiensa kanssa. Hän myös arvostaa fanejaan. Yksi osoitus tästä on parhaillaan käynnissä oleva haaste, jossa Kela pyytää videoita uusista versioista omista kappaleistaan. Palkintona ei ole turhaa krääsää vaan oikeasti musisointiin kannustava 9000 euron arvoinen kitara.

Loppuun linkitettäköön kappale, jonka kuultuani en meinannut uskoa korviani. Aiemmin minulle melko yhdentekevä Anssi Kela iski suoraan kasaripoppiksen parissa kasvaneeseen sydämeeni:

Se pieni piste

Kirjailija J. K. Rowlingia ylistetään usein nasevista Twitter-kommenteistaan — erityisesti napakoista näpäytyksistä hänelle suunnattuihin negatiivisiin kommentteihin. Pienellä pisteellä hän paitsi ärähtää härnääjilleen, myös nolaa heidät julkisesti.

Twitterissä pieni piste twiitin alussa ennen viestin kohteena olevan käyttäjätunnusta tekee vastauksesta näkyvän kaikkien seuraajiesi uutisvirrassa. Ilman pistettä tietylle käyttäjälle suunnatun twiitin näkisivät virrassaan vain sellaiset henkilöt, jotka seuraavat teitä molempia. Julkisia twiitit ovat joka tapauksessa, mutta pisteen kanssa kahdenvälisestä keskustelusta voi tehdä tarkoituksella näkyvämmän.

P1240444

Harry Potter -kirjailija käyttää pistettä useimmiten näpäyttäessään ikäviä kommentoijia. Muutama esimerkki:

//platform.twitter.com/widgets.js

//platform.twitter.com/widgets.js

//platform.twitter.com/widgets.js

Silloin, kun vastauksen kohteena on organisaatio tai julkisuuden henkilö, on asian puiminen julkisesti täysin aiheellista. Joidenkin vastausten kohdalla voisi Rowling kuitenkin ehkä miettiä, onko napakan vastauksen lisäksi keskustelun nimenomainen julkistaminen 5,5 miljoonalle omalle seuraajalle täysin välttämätöntä.

Yksityishenkilö, joka erehtyy kirjoittamaan Rowlingille tyhmyyksiä, voi näpäytyksestä seuraavan vihaisen viestiketjun päätteeksi tuskin koskaan enää käyttää Twitteriä. Oma lukunsa ovat tietysti täydet idiootit, joita sietääkin häpäistä tarkoituksella, mutta jotkut tyhmyyksien laukojat voisivat oppia läksynsä kahdenvälisellä kuittauksellakin. Tässä tullaan vähän samaan tematiikkaan, mistä Suomessa on kesän aikana puhuttu: kannattaako hyökkäykseen vastata hyökkäyksellä?

Tästä pohdinnasta huolimatta arvostan Rowlingin aktiivisuutta Twitterissä erityisesti LGBT-oikeuksien puolestapuhujana. Oma suosikki-twiittini häneltä koskee kuitenkin idoliani Madonnaa. Keväällä uuden albumin julkaissut Madonna esiintyi Brit Awards -gaalassa. Esityksensä alussa artistin oli tarkoitus riisua viittansa, mutta nyörit eivät auenneet oikealla hetkellä ja taustatanssijat vetivät Madonnan viitasta portaita alas. Twitter räjähti haukkumaan ”vanhaa” naista kompuroinnista. Todellisuudessa Madonna selvisi tilanteesta lyhyellä säikähdyksellä ja jatkoi sekunttien sisällä ammattimaisesti esitystään. Tämän huomasi myös Rowling:

Koska piste on paikallaan?

Erityisesti asiakaspalvelussa pisteen käyttö Twitter-vastausten alussa on paikallaan, jotta samaan kysymykseen ei tarvitse vastata useasti vaan vastaamalla yhdelle kysyjälle opastaa kaikkia seuraajiaan. Muutenkin sellaiset tilanteet ovat hyviä, joissa yhden kysymys antaa mahdollisuuden kertoa koko seuraajakunnalle oma kanta johonkin asiaan.

Usein pistettä näkee käytettävän oman erinomaisuuden korostajana: ”katsokaa kaikki seuraajani kenen kanssa keskustelen ja mistä”. Tämäkin on ihan ok monissa tilanteissa, erityisesti asiantuntijakuvaa rakennettaessa. Kuten muussakin somen käytössä, tässäkin kannattaa kuitenkin harjoittaa malttia.

Luonnollisesti tällä kertaa loppukevennykseksi sopii kyseinen Madonnan Brit Awards -esitys:

//platform.twitter.com/widgets.js

Vuosi bloggausta – kootut opit

Vuosi sitten tähän aikaan, tällä lepakkokanavalla istuin yksin kotona, koska mieheni oli työmatkalla. ”Sinkkuviikon” aikana sain konkretisoitua jo jonkin aikaa mielessäni olleen blogin ajatusta kosketeltavammalle tasolle. Nyt vuotta myöhemmin, kun mieheni on samaisessa konferenssissa, ajattelin avata keskeisimpiä oppeja vuoden ajalta.

IMG_1269

  1. Julkaise blogisi vasta, kun siellä on riittävästi sisältöä. Omalla kohdallani tämä tarkoitti sitä, että kirjotin viikon aikana kolme blogitekstiä ennen kuin julkaisin blogin. Sain tästä paljon hyvää palautetta. Jotkut myös peräänkuuluttivat vielä enemmän sisältöä, mutta otin tämän motivaation kannalta ja pyrin alussa tuottamaan nopeasti lisää. Uskon, että monelta olisi jäänyt palaamatta blogiini, jos siellä lanseeraushetkellä olisi ollut vain yksi esimerkki tyylistäni.
  2. Pyri säännöllisyyteen. Kun olet käyttänyt ilmeisimmät ideasi, saattaa inspiraatiossa tulla taukoja. Tähän auttaa tavoite julkaisuaikataulun suhteen. Itselläni tavoite on ollut julkaista noin kerran kuussa. Jos kuukausi on kulunut, ja inspistä ei kuulu, pakotan itseni tyhjän paperin eteen. Yleensä kirjoitusflowta estänyt pato aukeaa kirjoittamalla. Kirjoita mitä tahansa, kunhan kirjoitat. Yleensä punainen lanka alkaa vähitellen muodostua ja edessäsi onkin julkaisukelpoinen tuotos.
  3. Älä kasaa itsellesi paineita. Jos pidät omaa blogia, miksi aiheuttaisit itsellesi turhaa stressiä? Tämä neuvo on vastakkainen edellisen kanssa, mutta tärkeä: jos ei tee mieli kirjoittaa, älä kirjoita! Jos sinulla on blogin suhteen selkeitä ja kunnianhimoisia tavoitteita (toisin kuin minulla), saattaa motivaatiosi ja paineesi olla korkeammalla tasolla kuin minulla. Itse panostan blogiini, mutta elämässäni on tällä hetkellä meneillään paljon tärkeämpiäkin asioita, joten jos taukoa bloggaukseen tulee, niin tulkoon.
  4. Muista jakaa sisältöäsi. Itsestäänselvää, mutta maininnan arvoista. Itse jaan tekstini aina Twitterissä, LinkedInissä ja Facebookissa päivityksinä. Lisäksi olen WP:ssä automatisoinut uuden tekstin julkaisun Google+:ssa – sinne ei muuten tulisi muistettua mennä. Tämän lisäksi julkaisen osan teksteistäni LinkedIn-bloggauksina (tästä lisää seuraavassa kohdassa). Kaikkia kanavia kannattaa kokeilla! Esimerkiksi itse ajattelin ensin, etten julkaise jokaista tekstiä Facebookissa, koska en ajatellut FB-tuttujani kiinnostavan viestintäasiat. Koska olin kuitenkin kertonut siellä blogista lanseerauksen yhteydessä, sain pian kyselyitä lisäteksteistä. Yllättävätkin kaverit arvostavat tekstejäni. Ja toisaalta onhan minulla FB-kontakteissa myös paljon viestintäalan ammattilaisia.
  5. Hyödynnä LinkedIn. Blogini lanseerauksen jälkeen LinkedIn mahdollisti bloggauksen alustassaan. Jos tämä mahdollisuus olisi aiemmin ollut olemassa, olisi tämä blogi saattanut jäädä perustamatta ja olisin tyytynyt LinkedInin blogialustaan. Ammatillisesti tämä on erinomainen tapa tavoittaa samanmielisiä. Itsekin seuraan blogitekstien tähden LinkedInissä useita henkilöitä, joita en muuten tunne. Huomaan myös omien tekstieni leviävän kauas omien verkostojeni ulkopuolelle. Itse en julkaise LinkedInissä kaikkia tekstejäni, koska osa on enemmän viihde- kuin viestintäpainotteisia. Näin siksikin, että LinkedIn-bloggauksen lukijamäärät eivät välttämättä tuo lisäliikennettä tähän blogiin. Eli jos oma tavoite on tuoda nimenomaan omaan alustaan lukijoita, on LinkedInissä linkin jakaminen toimivampi keino kuin koko tekstin uudelleenjulkaisu siellä.
  6. Nimeä blogisi tarkkaan. Blogia perustaessani pohdin tarkkaan eri vaihtoehtoja alustojen, domainien ja nimien suhteen. Tein omat päätökseni luettuani Tuija Aallon ajatuksia itsensä brändäämisestä verkossa. Minulla on onneksi harvinainen nimi, joten nimeni domain oli vielä vapaana ja nimeni kelpaa käyttäjätunnuksena myös some-palveluissa ilman kilpailua. Jos nyt googlaan itseni, löytyy tätä blogia ennen esittelyni työnantajani verkkosivuilla sekä LinkedIn-profiilini. Voin elää tämän tiedon kanssa, molemmat sivut ovat aktiivisempia kuin tämä blogi. On kuitenkin mukava huomata, että kolmantena osumana on jotain omaa: sivu, jossa saan esitellä itseni juuri siten, kuin itse haluan.

Lopuksi vähän tilastotietoa:

Jos luet tätä blogia, tiedät nimeni. Sen kunniaksi yksi viime vuosikymmenten parhaista James Bond -tunnareista: Chris Cornellin You Know My Name.

Mene siitä, mistä aita on matalin

Olen seurannut ehkäpä vuoden verran Live Nation Finlandin Facebook-sivua. Olen jo pitkään miettinyt, kerrotaanko sivulla koskaan mistään muusta, kuin One Direction -yhtyeen kesäkuisesta Helsingin keikasta. Tänään minun piti käydä selaamassa sivun aikajanaa tarkistetaakseni asia.

Kyllä, Live Nation Finland julkaisee Facebookissa paljon erilaisia päivityksiä liittyen erilaisiin tapahtumiin. Lokakuusta lähtien (kun Suomen kaikka julkistettiin) on sivulla kuitenkin vähintään kerran kuukaudessa kerrottu jotakin One Directioniin liittyvää. Eikä pelkästään Helsingin konserttiin. Kiertueen alusta saakka sivulla on julkaistu tunnelmia keikoilta eri puolilla maailmaa ja haastettu seuraajia arvailemaan, mitä biisejä Helsingin keikalla tullaan kuulemaan. Sivulla on myös kerrottu tärkeistä yhtyettä koskevista saavutuksista, kuten siitä, että 1D:n jäsenten keskinäinen twiitti on yksi kaikkien aikojen jaetuimpia.

//

One Directionin kuulumiset ovat suositumpia Twitterissä kuin Yhdysvaltain presidentin, way to go boys!

Posted by Live Nation Finland on 18. tammikuuta 2015

Jos ylläpitäisin Live Nation Finlandin Facebook-sivua, minäkin menisin siitä, mistä aita on matalin. Poikabändeillä ja tällä hetkellä niistä suosituimmalla One Directionilla on maailman aktiivisimmat fanit. Poikabändifanien omaa luokkaansa olevasta aktiivisuudesta kertovat heidän järjestämänsä tempaukset sekä se, että jos missä tahansa musiikkialan kilpailussa missä tahansa päin maailmaa on yleisön äänestyksellä määräytyvä kategoria, sen voittaa One Direction.

Miellyttämällä tätä aktiivista joukkoa Live Nation Finland saa sivuilleen hyvää aktiivisuutta ja sitoutuneisuutta. Oi, niin kadehdittu orgaaninen näkyvyys Facebookissa paranee, kun päivityksiin reagoidaan ja kaltaiseni sivun seuraajat muistavat seuraavansa kyseistä sivua. Joskus todella kannattaa mennä siitä, mistä aita on matalin.

IMG_0161

Asialla on toki kääntöpuoli: Jos minua seuraajana ei 1D voisi vähempää kiinnostaa, saattaisin lopettaa Live Nation Finlandin seuraamisen kokonaan, koska mielikuvani on se, ettei sivulla muusta puhuta. Tätä mielikuvaa ei auta se, että nopean silmäilyn perusteella sivun kakkossuosikkiaihe on söpöpoika-artisti Cody Simpson, joka uponnee pitkälti 1D:n kanssa samaan kohderyhmään.

Kuten aina someviestinnässä, on Facebookissa valittava massojen tavoittamisen ja erilaisten kohderyhmien puuhuttelun välillä. Toivon, että kesäkuun 1D-keikan hehkutuksen myötä Live Nation Finland saavuttaa Facebookin osalta tavoitteensa, eikä samalla menetä muista kuin söpöpojista kiinnostuneita tapahtumien ystäviä seuraajalistoiltaan.

Onko jatkuva One Direction -tykitys saanut minut lopettamaan Live Nation Finlandin FB-sivun seurannan? Ei, koska kuten minut tuntevat hyvin  tietävät, poikabändimusiikki on (ei niin) salainen paheeni. Loppukevennyksenä iloinen kesänodotusbiisi:

Tiedote ei ole kuollut

Viimeksi eilen minulta kysyttiin, kannattaako lehdistöviestintää – esimerkiksi tiedotteita – tehdä enää ollenkaan? Joka paikassa kun korostetaan sisällöntuotantoa omiin kanaviin ja sosiaalisen median roolia nopeassa tiedonvälityksessä. Vastaukseni siihen, kannattaako lehdistöviestintää edelleen tehdä? Totta hemmetissä kannattaa!

Olen itsekin sisältömarkkinoinnin puolestapuhuja, mutta teen työssäni myös hyvinkin perinteistä lehdistöviestintää. Menestyksekkäästi. Uudet kanavat ja keinot ovat tärkeitä, mutta niistä innostuessa ei ole mitään syytä heittää vanhoja roskikseen.

IMG_0154

Väitän, että valtaosan toimittajista tavoittaa edelleen paremmin sähköpostitse kuin somessa. Varsinkin, jos oma kohderyhmä sisältää muutakin kuin maan viisi suurinta mediaa, joissa väitän toimittajien someaktiivisuuden olevan muita medioita merkittävämpää. Eli kyllä, ihan perinteisiä tiedotteita kannattaa edelleen lähettää ihan perinteisesti sähköpostitse.

Tänä päivänä tiedotteet menevät usein mediassa jopa helpommin ja suoremmin läpi aiempaan verrattuna. Kun toimituksissa resurssit tiukkenevat, uutisten tekoon jää vähemmän aikaa. Tällöin hyvin kirjoitettu tiedote oikein kohdennettuna voi pelastaa toimittajan päivän ja päästä lähes sellaisenaan julkaisuun. Tästä voi sitten olla montaa mieltä, onko se hyvä vai huono asia kaikissa tilanteissa.

Vaikka on totta, että toimittajia on aiempaa vaikea saada paikan päälle tapahtumiin tai tekemään haastatteluita, ei kasvokkaisten mediasuhteiden ylläpidosta kannata kuitenkaan kokonaan luopua. Panostetaan laatuun määrän sijaan. Jos asianne on oikeasti kohdemedialle kiinnostava, tapaaminen onnistuu kyllä.

Loppukevennyksenä Queenin muistutus siitä, että uusi ei aina ole parempi kuin vanha. Radio Ga Ga oli ylistyslaulu radiolle siinä vaiheessa, kun musiikkitelevision uskottiin tappavan sen sukupuuttoon. Toivottavasti Freddie Mercury on pilven reunalla iloinen siitä, että radio on edelleen voimissaan.

Tavallisuuden erinomainen kiinnostavuus

Amerikan maalla juhlittiin juuri Grammy-gaalaa. En tiedä, kuka voitti ja mitä. Sen sijaan tiedän somevirtani perusteella seuraavat asiat:

  1. Madonna vilautti punaisella matolla peppuaan kameroille.
  2. Paul McCartney intoutui tanssimaan yleisössä syrjäyttäen joidenkin verkkomedioiden mielestä Taylor Swiftin gaalojen fanitusmestarina.
  3. Kanye West käväisi lavalla melkein keskeyttäen Beckin voittopuheen, mutta perääntyi viime hetkellä.

Ensimmäinen näistä osui uutisvirtaani, koska seuraan Madonnaa useissa somekanavissa. Se ei nyt kuulu mielenkiintoisten ilmiöiden joukkoon. Siinä ei edes ollut mitään yllättävää: Madonna nyt tykkää vilautella ja kaikki sen tietävät.

Kaksi muuta kertovat hauskasta ilmiöstä, jota edusti myös viime viikkoinen someilmiö: Katy Perryn vasen hai. Kyseinen hai on yksi niistä harvoista asioista, mitä tiedän Super Bowl -ottelusta ja sen väliaikashow’sta.

Samaistumisen voima

Kaikki nämä ilmiöt kertovat siitä, miten some on muuttanut verkkouutisoinnin luonnetta. Ketä oikeasti kiinnostaa nähdä tai jakaa sisältöä, jossa kerrotaan kuka voitti amerikkalaisen jalkapallon ottelun tai musiikkialan palkinnon? Kaiken tämän voi lukea seuraavan aamun lehdestä. Viraalisisällöksi muodostuu se, mikä on odottamatonta, hauskaa ja jollakin tavalla tavallista.

IMG_0141

Avataanpa näistä jokaista tapausta vähän:

1. Taylor Swift on jo usean vuoden ajan herättänyt sympatiaa palkintogaaloissa tanssimalla esitysten aikana kuten ikäisensä fanitytön kuuluukin. Ero tavalliseen fanityttöön on se, että hän on lahjakas muusikko, joka on menestyksellään ansainnut aitiopaikan musiikkialan parhaisiin bileisiin. Jos minä olisin Taylor Swift ja pääsisin vaikkapa Grammy-gaalaan, tanssisin minäkin häpeilemättä alan eliitin esiintyessä! Näin ajattelee moni muukin. Ja tämä on vain yksi esimerkki siitä, miksi Taylor Swift ihastuttaa niin monia: koska hän on tavis. Ja Grammy-gaalan perusteella niin on myös Sir Paul!

2. Vuonna 2009 Taylor Swift voitti ensimmäisen MTV VMA -palkintonsa. Kanye West varasti kiitoshetken rynnäten lavalle öykkäröimään siitä, miten Beyoncén olisi pitänyt voittaa kyseinen kategoria (paras naisartisti). Tuolloin 20-vuotias Swift jäätyi lavalle ja todennäköisesti itki pukuhuoneessa. Mainittakoon, että Taylor Swift sai lopulta pitää kiitospuheensa, kun parhaan videon kategorian illan lopuksi voittanut Beyoncé luovutti kiitospuhevuoronsa hänelle. Swift myös palasi vuotta myöhemmin MTV-gaalaan esittämään kokemuksen pohjalta kirjoittamansa hittibiisinsä Innocent. Kuusi vuotta myöhemmin Kanye West meinasi tehdä saman Beckille, mutta jätti homman puoli tiehen. Miksi? Ehkä siksi, että Beck ei ollut yhtä helppo uhri kuin Swift. Yleisö kuitenkin innostui. Kanye West on kiusaaja ja öykkäri, jonka toiminta herättää tunteita = somemateriaalia!

3. Katy Perry oli tämän vuoden Super Bowl Halftime Show’n tähtiesiintyjä. Huomion vei kuitenkin haipukuun sonnustautunut taustatanssija. Haita oli kaksi. Heistä toinen toteutti koreografiaa moitteetomasti, toinen puolestaan sekosi askeleissaan ja alkoi vedellä ihan omia liikkeitään. Tanssija selitti asiaa myöhemmin haipuvun olemattomalla näkyvyydellä: hän ei tiennyt mitä teki. Oli syy mikä tahansa, viraali-ilmiö oli valmis.

Ihmisiä kiinnostaa paitsi se mikä on erikoista, myös se, mikä on tavallista. Sympaattinen, kiusanteosta selvinnyt Taylor Swift ja mokaileva Katy Perryn vasen hai: olette tavisten sankareita!

 

Loppukevennyksenä vuoden 2009 MTV Video Music Awards -gaalassa palkittu paras naisartistin video, Taylor Swiftin You belong with me. Tämä oli sitä aikaa, kun Taylor oli vielä enemmän country kuin pop.