Kertaa kertsiä ja onnistu sisäisessä viestinnässä

Kirjoitin syksyllä siitä, miten viestinnän perusviestistä on hyvä tehdä tarttuva kuin pop-biisin kertosäe. Olen viime viikkoina palannut ajatuksissani samaan teemaan pohtiessani sisäistä viestintää. Oma käytännön päivittäinen työsarkani on oman organisaation asiantuntijoiden jatkuva innostaminen sisällöntuotantoon omassa markkinoinnissamme.

Monelta osin asiat ovat hyvällä mallilla, mutta sisäisenä viestijänä ei voi olla turhautumatta niinä hetkinä, kun kollega vaikuttaa kuulevan ensimmäistä kertaa asiasta, josta olet mielestäsi maininnut eri yhteyksissä lukuisia kertoja jo parin vuoden ajan. Olen tullut siihen tulokseen, että kertaus on sisäisen viestinnän isä ja äiti ja kaikki muutkin sukulaiset.

Ei sis riitä, että sisältö on kohdillaan ja se on paketoitu koukuttavaan kertosäkeeseen. Samaa kertsiä pitää toistaa, toistaa, toistaa. Mutta hyvissä pop-kappaleissa on muitakin osia, jotka tukevat kertosäettä ja tekevät siitä entistä kiinnostavamman.

Lainasin Rockwayn sivulta opastuksen kappaleiden rakenteesta:

”Kappaleiden osat ja niiden tehtävät

Tavallisimmin pop- tai rock-kappaleesta löytyy seuraavanlaisia osia:
– säkeistö
– kertosäkeistö
– bridge eli pre-chorus
– väliosa (eli C-osa)
– välisoitto, intro, outro

Säkeistö kuljettaa tarinaa ja luo tunnelmaa.

Kertosäkeistö kiteyttää kappaleen sekä musiikillisen että lyyrisen sanoman.

Säkeistön ja kertosäkeen välissä on monesti lyhyenkö bridge (eli pre-chorus), joka nimensäkin mukaisesti yhdistää säkeistön ja kertsin.

Bridgessä myös pohjustetaan tunnelman muutosta osien välillä.

Osien välillä voi olla välisoitto, joka voi olla esim. sama kuin kappaleen alkusoitto (intro) tai loppusoitto (outro).

Välisoitto voi sisältää esim. säkeistön tai kertsin aineksia ilman laulua. Se voi myös olla joku riffi.

Intro ja outro voivat olla samoja kuin välisoitto, mutta niillä on eri nimi luonteensa vuoksi.

Väliosalla tuodaan vaihtelua keskelle kappaletta. Parin säkeistön ja kertsin jälkeen on hyvä tuoda jotain uutta mukaan ennen lopun kertosäkeistöjä.

Tyypillisimmillään pop-kappaleen rakenne on siis esimerkiksi:

Intro – säkeistö – kertsi – säkeistö – kertsi – C-osa – kertsi – outro”

P1230919

Mitä hyötyä pop-biisin rakenne voi tuoda viestintään?

  1. Sisäisen viestijän tärkein työkalu on oma innostus. Jos kyllästyt omaan viestiisi, ei sitä kukaan muukaan kuuntele. Varioimalla omaa perusviestiäsi pidät myös omaa innostustasi yllä!
  2. Kukaan ei jaksa jankkaamista. Ystävällisten muistutustesi täytyy olla aina vähän eri tavoin esitettyjä, jotta vastaanottaja pysähtyy kuuntelemaan.
  3. Säkeistöt ovat lisätiedon paikka: vaikka perusviestisi (kertsi) olisi aina sama, voit säkeistöissä tuoda aina uutta tietoa. Omassa tilanteessani säkeistöt sisältävät tyypillisesti eri some-kanavien uusimpia muutoksia tai trendejä.
  4. Kappaleen eri osissa voivat eri esittäjät päästä ääneen ja esittää sooloja. Uusien asioiden jalkauttamisessa on aina hyvä päästää työntekijöitä ääneen ja itse kokeilemaan ja sitä kautta sisäistämään asioita.

 

Vuonna 2007 YLE pyysi suomalaisia eturivin muusikoita tutkimaan Euroviisuissa menestyviä kappaleita ja luomaan täydellisen viisubiisin. Esittäjäksi valikoitui luonnollisesti Jari Sillanpää, joka heittäytyy ihailtavasti hassunhauskaan kappaleeseen ja videoon. Kannattaa katsoa!

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/jari_sillanpaa_party_4_love_21918.html#media=21919

 

 

Mainokset