Tee perusviestistäsi tarttuva kertosäe

Organisaation viestinnässä on hyvä olla selkeä sävel. Viestintää helpottaa ja viestin perillemenoa vahvistaa selkeästi muotoiltu perusviesti: se ydinasia, minkä haluat kuulijan ymmärtävän. Perusviestin muotoileminen ei kuitenkaan riitä, vaan se pitää saada perille. Usein viestintä on kuin rikkinäinen puhelin: viesti muuttuu matkan varrella. Selkeyden lisäksi perusviestin läpimenossa olennaista on kertaus.

Hyvä perusviesti on kuin pop-kappaleen kertosäe: ytimekäs ja tarttuva. Ja mikä tärkeintä, kertosäettä nimensä mukaisesti kerrataan, kunnes viesti menee perille.

Otetaan esimerkiksi näin joulun alla ajankohtainen pop-klassikko We are the world. Muistat varmaan kappaleen! Mutta muistatko, mitä sen säkeistöissä lauletaan? Tuskin, mutta kertosäkeen muistat. Ainakin osittain.

Kertosäettä tai perusviestiä ei tarvitse muistaa ulkoa sanasta sanaan. Riittää, että asian merkitys menee perille. We are the world -kappaleessa halutaan sanoa, että me ihmiset olemme maailma ja voimme tehdä siitä halutessamme paremman. Meille kaikille.

On kuitenkin tärkeää alleviivata, että nimenomaan kertosäkeen sanoma on se tärkein perusviesti. Tyypillisiä keioja toiston lisäksi tähän ovat kappaleen aloittaminen tai lopettaminen kertosäkeellä tai jopa molemmat samassa kappaleessa. Suosittu keino on myös modulaatio eli sävellajin vaihdos. Tätä harrastetaan tehokeinona erityisesti Euroviisuissa, mutta myös monissa klassikoissa — kuten We are the world.

P1020656

Mihin säkeistöjä tarvitaan?

Jokainen vuoden 2008 vaali-illasta Jutta Urpilaisen ”aivan aluksi haluaisin kiittää kaikkia äänestäjiä” -jankutuksen muistava karsastaa ajatusta perusviestin toistamisesta. Perusviestin tyylikäs toistaminen onkin taitolaji, mutta täysin mahdollinen opeteltava. Kuten pop-biisissäkin, perusviestiä voi varioida hieman eri toistokerroilla. Siihen voi lisätä jotain, sen voi sanoa hieman eri sanoin tai sen lausumistapaa voi muuttaa. Pop-kappaleissa tyypillisesti kappaleen loppupuolella kertosäettä muutetaan hieman joko sanoiltaan tai melodialtaan ja/tai sen päälle aletaan improvisoida joko laulua tai soittoa.

Säkeistöt ovat kuitenkin tuiki tärkeitä, koska pelkällä kertosäkeellä biisit olisivat puuduttavan tylsiä ja pinnallisia. Organisaatioviestinnässä perusviestiä on syytä avata esimerkkien, tarinoiden tai viestiä vahvistavien faktojen avulla.

We are the world -kappaleessa säkeistöt eivät ole suunnattoman informatiivisia, mutta ne vetoavat kuulijan tunteisiin tarinankerronnan keinoin ja esimerkiksi muistuttamalla, että meidän on turha odottaa jonkun tai jonkin muuttavan maailmaa paremmaksi puolestamme. Meidän täytyy tehdä se itse.

Viesti on helppo ymmärtää väärin

Vaikka omaa perusviestiä viilaisi kuinka hyväksi, on aina se mahdollisuus, että kuulija ymmärtää sen väärin. Meinasin tässä kirjoituksessa käyttää esimerkkinä toista hyväntekeväisyysklassikkoa Do they know it’s Christmas, kunnes tajusin itse vastaanottaneeni sen perusviestin pitkään väärin. Noin 30-vuotiaaksi asti luulin (ihan oikeasti), että kappaleen kertosäkeessä lauletaan ”People, whoa, Let them know it’s Christmastime again”. Onhan siinäkin viesti ja asian merkitys ei suunnattomasti hävinnyt, mutta kyllä alkuperäinen kertosäe ”Feed the world, Let them know it’s Christmastime again” on parempi perusviesti.

Lasten oikeuksien päivän kunniaksi haastan kaikki lukijani lahjoittamaan edes pienen summan Unicefin hätäapurahastoon.

Mainokset

Tee tarinatekoja — Case Air New Zealand

Video tekee kovasti tuloaan merkkinointiviestintään. Se on oiva keino käyttää tarinankerrontaa viestinnän keinona: herättää tunteita ja koukuttaa kuuntelemaan. Mutta kuinka moni Suomessa videoviestintään tarttunut tekee tarinatekoja?

Kun mietin, millaisia markkinointiviestinnän videoita muistan Suomessa nähneeni, tuntuu niistä suurin osa jollakin tapaa irrallisilta. Ja kyllä, vertaan nyt epäreilusti kansainväliseen huipputasoon.

IMG_0145

Otetaan esimerkiksi lentoyhtiö Air New Zealand. Yhtiö on jo vuosia tehnyt markkinointiyhteistyötä Taru sormusten herrasta ja Hobitti-elokuvien tuotttajien kanssa. Yhteistyö on luontevaa, koska elokuvasarjat on kuvattu Uudessa-Seelannissa ja alueen matkailu on saanut sitä myötä hyvää nostetta.

Kaikki elokuvasarjojen osat on julkaistu joulumarkkinoille. Samoin syksyyn on ajoittunut aina edellisen elokuvan DVD-julkaisu. Se, että elokuvien oman markkinoinnin lisäksi kumppanit käyttävät elokuvien teemoja markkinoinnissaan on erinomainen win-win-tilanne.

Air New Zealand on muun muassa maalannut Smaug-lohikäärmeen kuvan koneensa pyrstöön. Eniten huomiota näin digitaalisen viestinnän aikakautena ovat kuitenkin saaneet YouTube-videot.

 

Uusin video on turvallisuusvideo, joka on tehty tarinan muotoon. Videossa vilahtaa elokuvien näyttelijöitä, hahmoja ja tosifanien DVD-ekstroilta tunnistamia taustavoimia. Samalla kerrataan lentomatkan turvallisuusohjeet. Idea ei ole uusi — vuonna 2012 lentoyhtiön ensimmäinen Hobitti-aiheinen markkinointivideo oli myös turvallisuusvideo — mutta toimiva.

Miten tämä nyt sitten eroaa tekojen tasolla suomalaisista YouTubessa julkaistuista markkinointivideoista?

Siten, että kyseiset turvallisuusvideot ovat olleet oikeasti käytössä Air New Zealandin lennoilla.

Jos verrataan vaikka Finnairin sinällään ansiokkaisiin Muumi- ja Marimekko-aiheisiin kampanjoihin, mielestäni niissä oltaisiin voitu mennä vielä pidemmälle. Ihan kelpoja markkinointikampanjoita, mutta mahdollisuuksia kokemuksellisempiin tekoihin olisi enemmänkin. Sama koskee kaikkia nyt muistamiani kotimaisia, viihteellisiäkin markkinointivideoita. Ne ovat jääneet kampanjoinnin tasolle, kun niistä olisi voinut olla teoiksi asti. Moni brändi ja yritys on oikeilla jälijillä, mutta vielä yksi askel eteenpäin veisi markkinoinnin ihan uusiin ulottuvuuksiin.

Voin vain kuvitella, miltä Uuteen-Seelantiin lempielokuviensa maisemiin suuntaavasta lentomatkustajasta tuntuu lähtöhetkellä kokea koneessa Keski-Maahan sijoittuva turvallisuusvideo!

ps. Pöllin tämän tekstin otsikon AC-Sanaforin blogiin osittain samalla otsikolla kirjoittaneelta Anne Kalliomäeltä. Kiitos Annelle inspiraatiosta tarinatekoihin!

Hiljattain julkistettiin, että ohjaaja Peter Jackson on pyytänyt LOTR-elokuvissa Pippiniä näytellyttä Billy Boydia tekemään viimeisen Hobitti-elokuvan tunnuskappaleen. Boyd onkin lahjakas muusikko ja odotan tunnuskappaletta innolla. Odotellessamme voimme kuunnella hänen Beecake-yhtyeensä aiempaa musiikkia:

Miksi Neumann ei puhuttele Motörhead-faneja?

Motörhead julkaisi Facebook-sivuillaan kuvan, jossa keskimmäisenä kolmesta herrasta komeilee Neumann. Siis kyllä, Dingosta tuttu Neumann. Lähestulkoon jokaisen sivun suomalaisen seuraajan reaktio asiaan oli tiivistettynä ”WTF?!”.

Kyseisessä päivityksessä on kyse Motörheadin oluen lanseerauksesta. Kyseinen juoma on pian saatavilla erinäisistä marketeista Suomessa. Sinällään hienoa, että markkinoinnissa on haluttu puhutella suomalaista kohderyhmää paikallista julkkista hyväksikäyttäen.

Miksi yleisö ei reagoikaan halutusti?

Mieleeni on jäänyt kerran ProComin tilaisuudessa kuulemani anekdootti erään merkittävän suomalaisen brändin some-viestinnästä ulkomailla. En mainitse firmaa, koska en ole varma tarinan julkisuudesta (vaikka se avoimessa seminaarissa kerrottiinkin). USA:ssa brändin paikallinen viestintätoimisto oli päättänyt nostaa Facebook-sivulla esiin suomalaisen urheilusankarin, moninkertaisen olympiavoittajan Matti Nykäsen oikein kuvapäivityksen kera. Viestintäjohtaja sai pikaisesti soittaa Amerikkaan ja selittää, miksi kyseinen urheilusankari ei nyt kuitenkaan edustanut sitä Suomi-kuvaa, mitä brändi halusi välittää.

Neumannin kuvassa Motörheadin sivuilla on jotain samaa, vaikkei b(r)ändi sitä heti tajunnutkaan, vaan yleisö. Neumann ei vastaa fanien Suomi-kuvaa, eikä puhuttele heitä. Moni kommentoikin sivulla, että odotti bändin olutta, mutta ”Neumann pilasi sen”. Fanina on todella vaikeaa sulattaa sitä, jos ihailun kohde epäonnistuu yleisön puhuttelussa. Hyvän brändin pitäisi herättää samansuuntaisia intohimoja, kuin hyvän bändin.

P1110754

Älä oleta, tarkista

Viestintännässä ulkomaille kannattaa aina hyödyntää paikallisia toimijoita (kotimaasta koordinoiden). En usko siihen, että mikään yritys tai toimisto pystyisi menestyksekkäästi viestimään oman maansa rajojen ulkopuolelle — ainakaan pitkällä tähtäimellä. Niinkin lähekkäin sijaitsevat maat kuin Suomi ja Ruotsi ovat yllättävänkin erilaisia, kun tarkastellaan markkinointiviestinnän onnistumisen avaimia. Puhumattakaan kulttuuriltaan selvästi päälisin puolinkin erilaisista maista.

Nykänen-casesta voimme kuitenkin myös oppia sen, ettei paikallisen toimiston kannata antaa puuhata pelkästään omien oletustensa pohjalta. Yritys itse tuntee brändinsä parhaiten ja myös sen, mihin se halutaan yhdistää ja mihin ei.

Pidä mielessä:

  1. Puhuttele kohdeyleisöäsi heidän tyylillään
  2. Paikallisuus on valttia viestinnässä
  3. Tarkista, tarkista, tarkista

Jottei tästä nyt jää sellainen kuva, etten arvostaisi Neumannia, nostetaan tähän loppuun Dingon video. Dingo oli ensimmäinen musiikillinen idolini ja rakastan heidän musiikkiaan edelleen. Kyllä asia vain on niin, että jos jotain bändiä fanittaa jo alle kouluikäisenä, on ihastuksesta kai mahdotonta koskaan kasvaa pois. Eikä tarvitsekaan.

Aktivistijulkkikset haastavat jäävesiämpärikampanjan

Kaikki lienevät jo huomanneet Lihastautiliiton ALS Ice Bucket Challengen ja monet suomessakin jo siihen osallistuneet. Taina Rönnqvist pohti tällä viikolla AC-Sanaforin blogissa sitä, onko kaikki some-kampanjointi aina esimerkiksi potilasjärjestön kannalta pelkästään hyödyllistä.

Henkilökohtaisesti arvostan sitä, että asioita pohditaan useilta eri kanteilta eikä seurata joukkoa sokeasti. Esimerkiksi jäävesiämpärikampanja on herättänyt paljon hyvää keskustelua aiemmin monille tuntemattomasta sairaudesta. Asia ei kuitenkaan ole täysin mustavalkoinen.

kran

Eläinaktivisti Pamela Anderson kieltäytyi osallistumasta ALS-haasteeseen paljon huomiota herättäneessä Facebook-päivityksessä. Anderson on kuuluisampi kauniista ja rohkeasta ulkomuodostaan kuin näyttelijänurastaan (vaikka Baywatch olikin oikeasti hyvä TV-sarja). Päivityksessään hän muistuttaa, että on aina valmis osallistumaan hauskoihin haasteisiin. Tähän kyseiseen hän ei kuitenkaan halunnut osallistua ja haastoi sen sijaan Lihastautiliiton lopettamaan eläinkokeiden tukemisen.

Näyttelijä Matt Damon taas näki kampanjassa toisenlaisen haasteen, mutta osallistui siihen kuitenkin — omalla tavallaan. Damon kertoo videolla, miten länsimainen viemärivesi on itse asiassa puhtaampaa kuin vesi, joka valtaosalla maailman väestöstä on saatavillaan. Damon kertoo  perustaneensa water.org-järjestön, joka tukee vesi- ja hygieniahankkeita erityisesti kehitysmaissa. Maailmanlaajuiseen vesipulaan perehtyneenä hän ei katsonut voivansa kaataa täysin juomakelpoista jäävettä hukkaan. Siksi hän päätyykin kaatamaan päälleen ämpärillisen WC-pöntöstä kauhomaansa vettä.

Mihin jäävesiämpärivideoiden katsojat lahjoittavat?

Verkossa kiertää parhaillaan myös mielenkiintoinen infograafi, joka kuvaa USA:ssa eniten ihmisiä tappavien sairauksien ja ihmisten hyväntekeväisyyteen lahjoittamien varojen suhdetta toisiinsa. Näiden tietojen mukaan eniten rahaa lahjoitetaan rinta- ja eturauhassyöpäkohteisiin. Suurimpia ”tappajia” ovat kuitenkin sydäntaudit ja keuhkoahtaumatauti. Näihin verrattuna ALS ja Movemberin myötä pian taas ajankohtainen eturauhassyöpä ovat harvinaisia sairauksia.

En todellakaan väitä, etteikö ALS olisi vakava sairaus ja äärimmäisen tärkeä hyväntekeväisyyskohde. Välillä kuitenkin sosiaalisen median voima kasvaa kampanjoita suuremmaksi unohtaen alkuperäisen tarkoituksen tai mahdolliset muut näkökulmat asiaan. Mielestäni sekä Pamela Anderson että Matt Damon herättävät hyviä kysymyksiä. Jokainen meistä näitä jäävesiämpärivideoita katsoneista voi myös katsoa peiliin ja kysyä itseltään, onko itse lahjoittanut kampanjan yhteydessä Lihastautiliitolle. Tai voisiko lahjoittaa johonkin muuhun itselle tärkeään asiaan? Vaikkapa niihin Suomessakin kansanterveyden kannalta merkittäviin sydän- ja verisuonitauteihin liittyen?

Koska Baywatch tuli mainittua, on loppuun pakko liittää linkki ohjelman introon. Siellä se Pamelakin juoksee!

Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat hyppäsivät some-kohuun

Markkinointikampanjoiden lanseerauksen alla on aina syytä pysähtyä miettimään, miten kampanjasi tullaan mahdollisesti tulkitsemaan ja millaisia riskejä se mahdollisesti sisältää. Käytännössä mitä harmittomimman tuntuiselle kampanjalle olisi hyvä laatia pienimuotoinen kriisiviestintäsuunnitelma. Vähintäänkin Q&A haastavien kysymysten varalle.

Elokuvayhtiö Paramount markkinoi hiljattain Twitterissä uuden Teenage Mutant Ninja Turtles -elokuvan Australian ensi-iltaa. Ensi-iltapäivä Australiassa on syyskuun 11. ja päivämäärä on korostettu mainosjulisteessa.

Paramount on sittemmin poistanut oman alkuperäisen twiittinsä, mutta muiden käyttäjien kommentteja aiheeseen on yhä nähtävillä ja kerätty useille uutissivuille. Erityisesti amerikkalaiset suhtautuvat syystäkin herkästi päivämäärään 9/11. Paramount päätyi esittämään anteeksipyynnön ja poistamaan kysessä olevan kuvan kaikesta markkinointimateriaalista.

IMG_0121 2

Kohu voi olla myös kohtuuton: Kaksi tornia

Tapaus muistutti vuonna 2004 käydystä keskustelusta koskien elokuvaa Taru sormusten herrasta: Kaksi tornia (The two towers). Kyseessä oli elokuvasarjan toinen elokuva, joka pohjautui J.R.R. Tolkienin vuonna 1954 julkaistuun samannimiseen teokseen.

Vuonna 2004 New Yorkin terrori-iskuista oli kulunut vasta kolme vuotta ja World Trade Centerin kaksoistorneihin suunnattu isku oli ymmärrettävästi vielä tuoreena mielessä. Silti elokuvan nimen aiheuttama kohu julkaisupäivän alla tuntui kohtuuttomalta. Elokuvalla ei luonnollisestikaan tarkoituksella viitattu tuoreisiin historiallisiin tapahtumiin, sillä nimi juonsi juurensa 1950-luvulla julkaistusta kirjasta. Tässä kohtaa nimenmuutosta vaatinut adressi oli mielestäni kohtuuton.

En löytänyt verkkohauilla mitään tietoa minkäänlaisesta kannanotosta asiaan ohjaaja Peter Jacksonin (jota henkilökohtaisesti syytettiin hienotunteisuuden puutteesta nimivalinnassa) tai elokuvayhtiö New Line Cineman puolesta vuodelta 2004. Joskus täysin älyttömien syytösten edessä kannattaa olla hiljaa ja pidättäytyä osallistumasta keskusteluun.

Kahden tornin tapauksessa elokuvien (ja kirjojen) suuri ja aktiivinen fanijoukko auttoivat asioiden asettamisessa mittasuhteisiin. Verkkokeskusteluissa nimenmuutosvaatimukset argumentoitiin kumoon. Teinimutanttikilpikonnatkin ovat kuluttajille tuttu brändi, mutteivät tunnu herättävät samanlaisia intohimoja puolustaa asiaa. Elokuvantekijät ja -markkinoijat olivat siis tässä tapauksessa omillaan eivätkä voineet juuri muuta kuin pyytää anteeksi.

Ja toivottavasti oppivat jatkossa testaamaan markkinointimateriaalit ennakkoon erilaisilla yleisöillä sekä valmistautumaan lanseeraukseen kriisiviestintäsuunnitelmalla.

Loppukevennykseksi on pakko heittää vuoden 1990-luvun TMNT-elokuvien kakkososan eli Teinimutanttininjakilpikonnat 2: Mönjän salaisuus ääniraidalta Vanilla Icen Ninja Rap. Go ninja, go ninja, GO!

Käytä kalenterikoukkuja vain tositarkoituksella

Kesäkuun viimeisenä vietettiin kansainvälistä sosiaalisen median päivää. Firma jos toinenkin toivotti minunkin uutisvirrassani hyvää sosiaalisen median päivää. Oikeasti, ettekö muuta keksineet?

IMG_0152

Tein aiemmin vuosia yhteistyötä saksalaisen viestintätoimiston kanssa, jonka konsultit olivat mestareita hyödyntämään mitä erinäisempiä kalenterikoukkuja yhteisen asiakkaamme viestinnässä. Täysin itsestäänselvien päivien kuten äitienpäivän ja isänpäivän lisäksi maailma on pullollaan mitä erinäisempiä erityispäiviä.

Kansainvälisellä pyyhepäivällä muistetaan kirjailija Douglas Adamsia, jonka kirjassa Linnunradan käsikirja liftareille pyyhe oli tärkeässä roolissa. Älkää edes kysykö, mistä marraskuussa vietettävä voileipäpäivä on saanut alkunsa! Päiviä riittää ja niille löytyy luonnollisesti myös oma Facebook-sivunsa.

Harvinaisempiin päiviin onkin ihan hauskaa tarttua. Samalla kertaa voi kertoa jotain uutta ja mielenkiintoista yleisölleen ja käyttää tätä aasinsiltana kertoa myös oma viestintä. Mutta valitun päivän on syytä liittyä siitä kertovaan yritykseen tavalla tai toisella. Muuten ollaan täysin metsässä. Niinkuin suurin osa yrityksistä on joka juhannus, joulu ja uusi vuosi — muutaman mainitakseni.

Ole relevantti ja omaperäinen

Ainakaan itseäni ei voisi vähempää kiinnostaa nähdä Facebook-aikajanalla hyvän juhannuksen toivotus joka ikiseltä seuraamaltani sivulta. En usko, että kovin montaa muutakaan. Juhlapyhiin voi halutessaan tarttua, mutta keksi edes jotain omaperäistä tai suoraan yritykseesi liittyvää. Mielellään täytä molemmat kiinnostavuuden kriteerit.

Viime vuosina Tori.fi on näyttänyt mallia kalenterikoukkujen käytössä. Juhannuksesta löytyy muutama hauska esimerkki Tori.fi:n Facebook-sivulta. Pelkän perinteisen toivotuksen sijaan puhutaan trendiin palanneista kukkamekoista ja veneistä, joihin täytyy pelastusliivien lisäksi varata mukaan äyskäri Suomen kaunista kesää varten. Elintarvikebrändeillä kuten Valiolla on suhteellisen helppoa tarttua kalenterikoukkuihin reseptien muodossa.

Itse pyrin kalenterikoukkujen kohdalla aina muistelemaan saksalaisten kollegoitteni villeimpiä ideoita ja samalla suhtautumaan kalenterikoukkuihin tositarkoituksella. Tylsä kalenterikoukku on ajanhukkaa, sosiaalisen median spämmäystä itsestäänselvyyksillä. Ensi kerralla mieti, voisitko pelkän toivottelun sijaan kiinnittää kalenterikoukun oikeasti omaan viestiisi.

 

Kalenterikoukkuja miettiessäni muistin, että ensi joulun hittialbumeita äänitetään parhaillaan kesäkuumissa studioissa ympäri maailman. Eiväthän ne muuten ehtisi joulumarkkinoille. Myös Mariah Careyn jouluhitti All I want for Christmas on todennäköisesti äänitetty kesähelteillä. Pari joulua sitten Mariah Carey vieraili Jimmy Fallonin talkshow’ssa. Mariah, Jimmy, The Roots ja pari erityisen söpöä lapsosta esittivät jouluhitin lasten luokkahuoneinstrumenteilla. Kannattaa tsekata!

Miksi Obama istui kahden saniaisen väliin?

Kerron vastauksen heti aluksi. Obama istui kahden saniaisen väliin tavoittaakseen kohderyhmänsä.

P1060505

Presidentti Obaman visioima Yhdysvaltain terveydenhuollon uudistus Affordable Care Act, eli niin sanottu Obamacare astui voimaan vuodenvaihteessa. Alkuvuodesta erityisesti nuoria amerikkalaisia haluttiin ohjata kirjautumaan healthcare.gov-sivustolle sairausvakuutusta varten. Nuoria amerikkalaisia on vaikea tavoittaa poliittisilla viesteillä ainakaan perinteisissä kanavissa.

Obama päätti ottaa riskin ja puhutella kohderyhmäänsä heitä kiinnostavalla tavalla heidän seuraamassaan kanavassa.

Suosituista Hangover-elokuvista tunnettu näyttelijä Zach Galifianakis on jo jonkin aikaa juontanut verkossa suosittua talk show’ta nimeltä ”Between Two Ferns”. Ohjelmassa Galifianakis istuttaa vieraansa kahden saniaisen väliin ja periaatteessa roastaa heitä eli nostaa esiin erilaisia noloja tai ikäviä asioita vieraista. Ja yleisöä naurattaa.

Maaliskuun alussa kahden saniaisen väliiin istui Yhdysvaltain presidentti. Obama osoitti tempauksellaan rohkeutta antautua myös kriitiikin kohteeksi tavoittaakseen kohderyhmänsä tärkeällä viestillä. Hän heittäytyy ohjelmassa itsekin koomikoksi muun muassa tokaisemalla Galifianakikselle, että Hangover-elokuvien kantava voima oli hänen sijaansa näyttelijä Bradley Cooper. Obama myös ottaa tyylikkäästi vastaan piikkejä muun muassa NSA:n salakuuntelujupakasta.

 

Kaiken tämän Obama tekee saadakseen kertoa perusviestinsä. Ohjelman loppupuolella hän saa tilaisuuden pitää sen myyntipuheen, jota varten ohjelmaan saapui. Tämä hoidetaan tyylikkäästi. Sinälläänhän talk show -genreen kuuluu normaalistikin se, että vierailla on oma lehmä ojassa ja he käytännössä osallistuvat ohjelmaan päästäkseen puffaamaan omaa asiaansa.

Huffington Postin mukaan monet erityisesti vanhempiin ikäluokkiin kuuluvista amerikkalaisista paheksui Obaman tempausta ja piti sitä ajanhukkana. Toisaalta ohjelman näki noin neljäsosa tavoittellusta nuoresta ikäluokasta. En löytänyt tarkkoja kävijätilastoja, mutta usemmassa artikkelissa kerrotaan ohjelman tuoneen hurjia kävijävirtoja healthcare.gov-sivustolle. Vaikuttaa siis siltä, että valkoinen talo saavutti tavoitteensa.

Omasta mielestäni on hienoa, että Yhdysvaltain presidentti on valmis asettamaan itsensä alttiiksi kriitikille tavoittaakseen kohderyhmänsä. Hyvä esimerkki monelle taholle, joka kulkee tylsää keskitietä yrittäessään puhutella kaikkia vähän. Eikö välillä olisi syytä keskittyä tavoittamaan yksi kohderyhmä kerrallaan — kunnolla?

Samaan teemaan liittyen olin henkilökohtaisesti ihmeissäni, kun molemmat iltapäivälehdet uutisoivat keväällä sensaationhakuisesti YleX:n tämänvuotisen kesäkumibiisin esittäjästä. Kyllä, Robin on alaikäinen, mutta juuri siksi hän on erinomainen kesäkumibiisin esittäjä. Suomessa klamydia on alaikäisten keskuudessa aivan liian yleinen. Mielestäni on hienoa, että YleX jaksaa vuodesta toiseen muistuttaa nuoria kesäkumin tärkeydestä. Jos viesti menee parhaiten kohderyhmälle perille saman ikäryhmän edustajalta, niin eikö se ole pelkästään hienoa?

Tartu hetkeen — ja julkkiksiin

Viime aikoina maailmantähdet ovat viihtyneet Helsingissä ja sen ravintoloissa. Osa heistä on jakanut Instagramissa kuvia itsestään Helsingissä, osaa taas on osattu käyttää palveluntarjoajien markkinoinnissa. Mielestäni tässä ollaan nykypäivän markkinoinnin ytimessä: hetkeen tarttumisessa.

P1010507_2

Talvella Uusi Sherlock -sarjan Benedict Cumberbatch vieraili Katajanokalla Johan & Nyström -kahvilassa. Mitä kahvila teki? Pyysi hänet yhteiskuvaan baristan kanssa. Tuloksena satoja jakoja ja tuhansia tykkäksiä Facebookissa, sekä useita artikkeleita ainakin verkkomedioissa.

Pari kuukautta myöhemmin tuore Oscar-voittaja Jared Leto vieraili Suomessa bändinsä 30 Seconds to Marsin kanssa. Lounasaikaan hän vieraili Kalliossa Silvoplee-ravintolassa. Kuvan mukaan hän nautti raakasuklaakakusta. Väitän, että tämä kasvisravintola sai muutaman uuden asiakkaan, joka ei muuten olisi löytänyt tietään Toiselle linjalle.

Helsinki City Tourist Information nappasi myös hiljattain osansa Steven Tylerin tempauksista kaupungilla. Jos kaupungin markkinoinnissa ulkomaalaisille voi hyödyntää videomateriaalia siitä, että Helsingin kaduilla voi törmätä maailmantähteen katusoittajana, niin jakoon vaan!

Kaikkiin edellämainittuihin tapauksiin tarvitaan roppakaupalla onnea. Maailmanluokan julkkis ei ihan joka päivä satu tupsahtamaan tontillesi, sopimaan juuri sinun markkinointiteemoihisi ja vielä antamaan lupaa yhteiskuvaan tms. Mutta pointtini onkin enemmän tässä: markkinointiviestinnän sisältösuunnitelma on hyvä olla, mutta älä ripustaudu siihen. Kun jotain yllättävää, kiinnostavaa tai hassua tapahtuu: jaa se. Yleisösi ilahtuu ja todennäköisesti jakaa viestiäsi eteenpäin.

Osallistuin eilen ASML:n Asiakkuus 2014 -tapahtumaan. Yksi päällimmäisenä mieleeni jääneistä asioista oli Kati Sulinin toteamus, että Fazerin markkinointiviestinnässä asiakkaille tarjotaan tietoa, viihdettä ja palvelua. Tilanteen mukaan ja tarvittaessa samaan aikaan. Liian monelta viihde unohtuu. Se on kuitenkin usein se reaktion aikaansaaja, huomion kiinnittäjä, tunteen herättäjä ja sitouttaja.

Vinkit:

  1. Suunnittele, mutta tartu tilaisuuksiin nopeasti.
  2. Julkaise kuva tai video hyvästä tilanteesta, vaikka kuvanlaatu ei olisi täydellistä.
  3. Tavoittele tunnesidettä. Tilaisuuden tullen hyödynnä ihmisten tunnesidettä julkkikseen.
  4. Älä aliarvioi ihmisten tunnesiteitä julkkiksiin.

 

Lopuksi avaudun omasta tunnesiteestäni Jared Letoon. En ole nähnyt hänen elokuviaan ja osaan nimetä vain yhden 30 Seconds to Marsin biisin. Minuun hän teki vaikutuksen vuonna 1994 TV-sarjassa Niin sanottu elämäni (My So-Called LIfe). Sarjan katsojaluvut jäivät aikanaan liian pieniksi ja sen tarina loppui yhteen tuotantokauteen, mutta sitä on jälkikäteen kiitelty realistisuudestaan. Se innoitti sitä seuranneita teinisarjoja vakavampaan ja jopa tummasävyisempään tyyliin.

Markkinoinnin 90210-strategia

Vastaan työnantajani B2B-markkinoinnista. Hiljattain kollega kysyi minulta, jätämmekö markkinointimme tauolle kesällä. Ehdottomasti emme. Aion hyödyntää markkinoinnissa kesällä 90210-strategiaa.

Mikä on 90210-strategia?

Vuonna 1990 alkanut TV-sarja Beverly Hills 90210 oli ensimmäisellä tuotantokaudellaan kerännyt melko vaatimattomat katsojaluvut. Kesällä 1991 muiden TV-sarjojen jäädessä kesätauolle Beverly Hills 90210 jatkui koko kesän uusin jaksoin seuraten sarjan päähenkilöiden kesälomaa. Katsojaluvut hyppäsivät kattoon: kun vaihtoehtona oli katsoa koko kesä samoja vanhoja uusintoja tai täysin uusia jaksoja uudesta sarjasta, valinta oli katsojille helppo. Katsojien löydettyä sarjan, sen suosio jatkui syksyllä ja vuosia siitä eteenpäin.

399422_10151232308317586_1188469998_n

Miksi 90210-strategia on hyvä idea?

Viime kesänä Google puhui Suomessa mobiilikesästä, koska mobiilihaut kesällä lisääntyivät niin paljon. Aiheesta kirjoittaa osuvasti myös Jani Aaltonen blogissaan. Suomalaiset ehkä sulkevat tietokoneensa kesäisin, mutta eivät mobiililaitteitaan.

Paitsi, että ihmisillä on kesällä aikaa selailla verkkosisältöjä, moni ei myöskään täysin päästä töistään irti. Helsingin Sanomat uutisoi vuosi sitten, että joka kuudes suomalainen lukee työsähköpostejaan lomalla päivittäin. Päivittäin!

Suosittelen jokaista markkinoinnin ammattilaista miettimään, miten potentiaaliset asiakkaat todennäköisesti tänä kesänä käyttäytyvät. Kuinka moni heistä voisi kohdata sisältösi vaikkapa sosiaalisen median kanavissa ja kuinka moni ehtisi laiturinnokassa tai hiljaisena keskikesän toimistopäivänä oikeasti lukea esimerkiksi blogisisältöäsi ja tehdä mielessään ostopäätös syksyä varten?

Lyhyt vinkkilista

  1. Tuota sisältöä silloin, kun muut ovat hiljaa. Saat enemmän huomiota.
  2. Muista tavoittellisuus ja mieti, miten keräät lomien aikana kypsyneet hedelmät alkusyksystä.
  3. Hyödynnä markkinoinnin automaatiota. Voit ajastaa julkaisuja myös ajalle, jolloin olet itse  lomalla. Muista kuitenkin huolehtia siitä, että joku vastaa mahdollisiin kysymyksiin.

Henkilökohtaisesti aion testata 90210-strategiaa blogini kanssa. Kirjoitan tätä blogini ensimmäistä tekstiä kesäkuun ensimmäisenä päivänä. Toivon, että monien sisällöntuottajien hiljentyessä kesällä sitäkin useampi löytää minun sisältöni ja jatkaa koukutettuna lukijana myös syksyllä.

Lanseeraan samalla blogini teeman. Teksteissäni tulee aina olemaan jonkinlainen viittaus populaarikultuuriin. Toivon, että tuottamani sisältö on paitsi hyödyllistä, myös viihdyttävää.